It-budjeteissa jaetaan niukkuutta

Julkaistu:

Markkina kasvaa ulkoistuksen ansiosta

Talouden näkymät ovat olleet harvinaisen epävarmat jo vuosia. Eri puolilta maailmaa silloin tällöin tulevat positiiviset signaalit eivät tahdo realisoitua investointipäätöksiksi varsinkaan Euroopassa.

USA:ssa sentään on valoisuutta ilmassa, mutta myönteinen talousilmapiiri tuntuu tulevan harvinaisen hitaasti Eurooppaan. Esimerkiksi toiminnanohjausjätti SAP sekä tietotekniikan palvelutalo HP ovat huomanneet tämän toiminnassaan. Dollareissa myynti kasvaa, euroissa ei.

ITviikko kysyi kolmelta suuryrityksen ja kolmelta julkishallinnon edustajalta, miten täksi vuodeksi tehdyn it-hankintabudjetin näyttää käyvän ja missä tunnelmissa kesälomien jälkeen uutta budjettia ryhdytään tekemään. Vastaukset ovat harvinaisen selvät: linja on niukka ja jatkuu ensi vuonnakin.

”Ehdotuskin täksi vuodeksi oli tehty niukkuuden nimissä”, Finnairin tietohallintojohtaja Kari Saarikoski sanoo.

Posti-konsernin tietotekniikkaintegraattori IT Optimon toimitusjohtaja Jari Annala on samoilla linjoilla.

”Budjettia rakennettiin selkeä kulujahti mielessä ja tavoitteena saada kuluja alas.”

Kolmas suuryksikkö säestää kuoroa.

”Niukkuuden tunnelmissakin tehtyä budjettia karsittiin”, teollisuudelle muun muassa valmistuslaitteita tuottavan Metson tietohallintojohtaja Pauli Nuutinen vastaa.

Panostus tuokovat odotukset

Julkishallinnossa ei olla sen leveämmän leivän äärellä.

”Budjetit ovat tiukat, ja hankinnat harkitaan tarkkaan. Tosin välttämättömistä hankinnoista ei ole tarvinnut tinkiä”, HUS:n tietohallintopäällikkö Simo Pietilä sanoo.

”Tämän vuoden budjetti mahdollisti seudullisten kärkihankkeiden toteuttamisen. Toki rahoitusta löytyi myös kaupungin sisäisiin kehittämis- ja uudistamishankkeisiin. ICT-toimintaan ollaan valmiit panostamaan, mutta sen myötä odotusarvot tuloksistakin ovat korkealla. Tämä on haaste sinällään sekä tietohallintojohdolle että julkishallinnon järjestelmätoimittajille”, Jyväskylän kaupungin tietotekniikkajohtaja Arto Jalkanen huomauttaa.

Valtionhallinnossa ainakin sisäasiainministeriössä raha on ollut tiukassa. Tietohallintopäällikkö Kaarlo Korvolan vastaus koskee paitsi ministeriön tietohallintoa myös osittain koko ministeriön hallinnonalaa, koska tietohallinnon käytössä on niin sanottu yhteinen momentti, jolla hankitaan tiettyjä koko hallinnonalaa koskevia yhteisiä atk- ja tietoliikennepalveluita.

”Ministeriön osalta käytössä on viimevuotista vähemmän rahaa. Atk-raha irrotetaan ministeriön toimintamenomomentilta, jonka osalta on eletty erittäin niukkoja aikoja jo 2–3 vuotta”, Korvola sanoo.

Kotiutustakin luvassa

Tilanne jatkunee samanlaisena.

”Yhteisen momentin osalta taso on suurin piirtein sama kuin ennen. Vain pieni lisäraha on saatu käyttöön, eivätkä valtiovarainministeriön kehykset lupaa lisärahaa lähivuosinakaan. Mahdollisuuksia on vain välttämättömien asioiden ja eräiden priorisoitujen kehityshankkeiden läpi viemiseen. Joudumme etsimään halvimmat tavat hoitaa kyseiset asiat, mikä merkitsee myös eräiden ulkoistettujen palveluiden siirtämistä takaisin hallinnonalan omin voimin hoidettaviksi”, Korvola selvittää.

”Lisärahaesityksiä voi aina tehdä, mutta ne eivät ole realistisia, koska valtiovarainministeriön ja hallituksen menokehykset rajaavat puitteita vahvasti. Tämä koskenee useimpia ministeriöitä ja virastoja. Kehittämistoimia ei varmaankaan voida tehdä niin paljoa kuin olisi tarvetta ja syytä”, hän jatkaa.

Toiminta-alan kehityksellä on suora vaikutussuhde myös tietohallinnon investointimahdollisuuksiin.

”Niukka linja lentoyhtiöissä ja koko matkailualalla jatkuu”, Finnairin Saarikoski sanoo. Näin ollen erikoisempia korotuksia it-hankintoihin ei ole luvassa.

”Kustannusjahti jatkuu, löysät pois. Tarpeellisia investointeja tehdään tosin jatkuvasti, eikä niistä ole tarpeen tinkiä”, Jari Annala selostaa Posti-konsernin tilannetta.

Konepajassakin lasketaan kulut tarkkaan.

”Tämä tarkoittaa, että hankkeet valmistellaan huolellisemmin ja tehdään vaiheittain. Näin ollen niukkuus ei välttämättä edes ole huono asia. Hankkeissa onnistuminen kun yleensä edesauttaa seuraavien projektien läpiviemistä”, Metson Nuutinen huomauttaa.

Järjestelmien viritysinto tuttua

”Voi veikkonen, olisit soittanut suoraan minulle, olisin voinut tämän kertoa”, Hewlett Packardin toimitusjohtaja Paul Paukku sanoo kuullessaan viestit yrityksistä ja julkishallinnosta. Hänen johtamassaan yrityksessä tämä tarkoittaa, että ”jokaisen euron eteen joutuu tekemään paljon työtä eikä mikään tule helpolla”.

Paukku muistuttaa, että nyt syödään osittain ennen lamaa muhimaan pistettyä keitosta.

”Tutkimusten mukaan hypevuosina investointiin reilusti yli tarpeen. Sitä kapasiteettia on vieläkin.”

Näin ollen organisaatioissa on halua virittää olemassa olevista järjestelmistä irti niin paljon kuin mahdollista ja pidättäydytään vanhaksi ja ainakin toimivaksi koetussa. Infrasaarekkeita konsolidoidaan nyt kokonaisuuksiksi, ja kuormapiikkejä pyritään kasaamaan jakamalla kuorma olemassa olevien laitteiden kesken eikä ostamaan uusia.

”Ennen it-kuplan puhkeamista investoitiin selvästi etukäteen, ennen kuin kapasiteettia tarvittiin. Kun kupla puhkesi, kapasiteettia jäi yli. Joissain paikoin sitä ei ole kaikkea syöty vieläkään”, Paukku selvittää.

Myös it-hankintojen rooli on Paukun mukaan muuttunut sitten hypevuosien. Silloin it-hankintoihin sai rahaa, nyt ne ovat vain kuluerä muiden joukossa. Projekti laitetaan pystyyn vasta kun on aivan pakko. It-kulut ovat jatkuvien säästökeskustelujen kohde.

”Se on sikäli lyhytnäköistä toimintaa, että oikeastaan nyt kannattaisi investoida, kun yksikköhinnat ovat alhaalla ja toimittajalla on kapasiteettia”, Paukku vihjaa.

Hänen mukaansa kannattaa miettiä myös, mitä maksaa, ettei tee mitään. Esimerkiksi terveydenhuollossa on paljon investointipaineita. Ja kun niitä lykätään, paineet kasvavat.

Toiminnanohjausjärjestelmiä toimittavan IFS:n toimitusjohtaja Tapani Pohjosen mukaan organisaatiolla on tervettä järkeä.

”Jos investoinnille on perusteet, silloin investoidaan. Eniten painaa investoinnin tuotto. Meidän järjestelmäämme voi laajentaa vaiheittain, ja tällaisia laajennushankkeita onkin menossa useita. Lisäksi yritysportaaliratkaisuilla on kysyntää.”

Toimittaja tuotteistaatehostaakseen

Fujitsu Services on markkinoinut viime vuodet ulkoistukseen Patja-konseptiaan. Maajohtaja Yrjänä Ahto sanoo, että myös Fujitsun asiakkaat ovat varovaisella linjalla.

”Asiakaskunnastamme on vaikea löytää merkittävästi kasvavia it-budjetteja. Päinvastoin, ne halutaan kääntää laskusuuntaan.”

Ahto tosin huomauttaa, että ulkoistusmarkkinalle niukat budjetit ovat hyvä asia, ne kun pakottavat miettimään tarkkaan, mikä kannattaa tehdä itse.

Sovelluspuolella ohut lompakko näkyy niin, että päätökset venyvät.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    2. 2

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    3. 3

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    4. 4

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    5. 5

      Evira: Ravintolisiä myydään kielletyillä lääkkeellisillä väitteillä

    6. 6

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    7. 7

      Rovion kurssi kääntyi nousuun – romahti torstaina

    8. 8

      Lintilä Altian listautumisesta: ”Kossuosake on herättänyt mielenkiintoa”

    9. 9

      Metsä Group haluaa ostaa puita omistajajäseniltään – täkynä tuplabonukset

    10. 10

      Selvitys: Suomi on nyt maailman houkuttelevin maa kaivoksille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      5 erilaista taloa: Näin paljon maalämpö­pumppu säästää vuodessa – pakkas­päivinä yli 10 e/vrk

    2. 2

      Autotallivenkoilu maksoi 40 000 euroa – taloyhtiön mielestä osakas ei asunut talossa vaikka maksoi vesimaksunsakin

    3. 3

      Näin Rovio rauhoitteli sijoittajia puhelimessa: ”Kehitämme jatkuvasti uusia pelejä” – osake edelleen -50 %

    4. 4

      325 000 euron vuositulot ja pitää itseään keskiluokkaisena – näin asuinpaikka vaikuttaa

    5. 5

      ”Taloyhtiöstä voi tulla pikavippaaja asuntosijoittajalle”

    6. 6

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    7. 7

      Rovion kriisi: puhelinpalaveri vihaisille sijoittajille – osake syöksynyt jo lähes 50 prosenttia

    8. 8

      Altia aikoo listautua pörssiin – valtio aikoo omistaa yhtiöstä vähintään kolmanneksen

    9. 9

      Ulkomaiset jättipankit myyvät Rovion osakkeita – suomalaiset piensijoittajat ostavat

    10. 10

      Teemu laittoi 160 neliön omakotitaloon maalämmön – nyt lämmityskulut vuodessa 600–700 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kahvilayrittäjä sai oudon puhelun kassahihnan päähän – Nordea oli palauttamassa rahoja takaisin hänen asiakkailleen

    2. 2

      Tällaisia ovat sopeutumiseläkettä nostavan Suvi Lindénin bisnekset

    3. 3

      Yrittäjä joutui ulosottoon summasta, jolla saa käytetyn Corollan: maksanut 5 vuodessa yli 60 000 euroa – eikä velka ole lyhentynyt

    4. 4

      Tähän on tultu Suomen rakennusalalla: juuri koulusta päässeet pyytävät yli 6000 e/kk

    5. 5

      Pankki varoittaa: Kunnon rytinä on vasta tulossa markkinoille

    6. 6

      Yksi asia unohtuu talvella – 3 vinkkiä: Näin suojelet arvokasta ilmalämpöpumppuasi

    7. 7

      Yhden Kari Voutilaisen tekemän rannekellon hinnalla saa kymmenen Rolexia

    8. 8

      Katso keskipalkat 15 eri toimialalla – ”63–64 % suomalaisista saa pienempää palkkaa kuin keskiarvo”

    9. 9

      Kommentti: Suomi toipuu, mutta yksi sukupolvi putoaa kelkasta – 3 synkkää graafia työelämästä

    10. 10

      Kommentti: Sipilän ”mahdoton” tavoite on toteutumassa – yksi ilmiö selittää työllisyysihmeen

    11. Näytä lisää