Kalliomäki on valmisyritysveromuutoksiin

Julkaistu:

”Sijoitus-omaisuuttakoskeva osioon vielähyvä katsoa”

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) lupaa, että hallituksen esitystä yhteisö- ja pääomaverouudistuksesta ollaan valmiita reivaamaan, jos eduskuntakäsittelyn yhteydessä ilmenee jotakin uutta.

– Ongelmat, joita esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat nostaneet esiin, katsotaan. Alusta asti on lähdetty siitä, että jos matkan varrella ilmenee aivan uutta, niin totta kai olemme valmiita reivaamaan esitystä. Tähän asti tarkennukset ovat olleet lähinnä teknisiä, mutta sijoitusomaisuutta koskeva osio on vielä hyvä katsoa, Kalliomäki sanoo.

Muun muassa vakuutusyhtiöt ja Perheyritysten liitto ovat arvostelleet hallituksen esityksen sisältämää ketjuverotusta. Ketjuverotus toteutuu, kun esimerkiksi vakuutusyhtiö saa omistamistaan suomalaisyhtiöiden osakkeista osinkoa ja se maksaa saamistaan osingoista veron. Kun vakuutusyhtiön omistaja saa näistä tuloista kertyneitä osinkoja, hänkin maksaa veroja.

Sisältö pituutta tärkeämpi

Kalliomäki on esittänyt mietittäväksi jopa kolmivuotista tulopoliittista kokonaisratkaisua. Sopimuksen kesto ei ole itseisarvo, vaan tärkeintä on sisältö.

– Vakautta tarvitaan, jotta markkinoiden toimijat voivat lähteä sen pohjalta liikkeelle. Ei kuitenkaan ole niin, että pelkästä pitkäaikaisesta ratkaisusta taivas aukeaa. Sisältö on totta kai tärkein asia.

Kalliomäen mukaan tuloratkaisun pitäisi vahvistaa talouskasvua ja sitä kautta lisätä työllisyyttä.

– Vain sellaisessa tapauksessa valtiovalta voi olla kolmikannassa mukana omilla toimillaan, jotka voisivat luoda samaa positiivista vaikutusta.

Kalliomäki ei lähde hallituksen puolesta kertomaan tarkemmin tupon sisällöstä.

– Hyvälle ratkaisulle on eduksi, ettei loppusuoralla ole kovin paljoa tavaraa pöydällä. Kaksi isoa asiaa ovat palkan muodostus ja muutosturva. Jos hyvää tahtoa riittää, kyetään rakentamaan sellaisia ratkaisuja, joita hallituskin voi hyvällä mielellä katsoa.

Kalliomäki antaa tupo-neuvotteluille aikaa marras–joulukuuhun saakka, vaikka nykyiset sopimukset ulottuvat ensi vuoden puolelle.

– Riittävä tieto ja mieluimmin päätöksetkin pitäisi olla tiedossa eduskunnan budjettiaikataulussa.

Suuria verohelpotuksia veromarginaaleihin ei ole tulossa.

– Ongelma on, että isommat liikkeet marginaaliveroissa maksavat maltaita. Pitää olla tarkkana ja huolehtia, ettei lähdetä riskeeraamaan kohtuuttomasti valtiontalouden vakautta.

Kalliomäki muistuttaa, että julkisessa taloudessa tarvitaan liikkumavaraa siinä vaiheessa, kun ikääntymisongelma alkaa kaatua päälle.

– Siihen ei ole pitkä aika, koska jo vuoden 2010 jälkeen on täysi rähinä päällä. Meiltä poistuu väkeä työmarkkinoilta huomattavan kovaa vauhtia, ja paineet eläkemaksuja kohtaan kasvavat.

Suomi ja Viro eri sarjassa

Kalliomäki on valmis arvioimaan verokantojen harmonisointia EU:ssa. Esimerkiksi alkoholiverotuksessa pitäisi hänestä löytyä yhteinen järkevä minimiverokanta.

– Myös yritysverotus on noussut väkisinkin esiin. Esimerkiksi saksalaiset kannattavat sitä hyvinkin voimakkaasti. Olen todennut, että mekin olemme sitä valmiit arvioimaan tietäen, ettei verotuksen harmonisointi EU:ssa ole ylipäänsä helppo nakki. Se on iso kuvio, eikä varmaan toteudukaan yleisenä harmonisointina.

Kalliomäki ei ole kovin huolissaan uusien jäsenmaiden yritysverotuksesta.

– Esimerkiksi Viro ja Puola eivät ole siinä sarjassa, missä Suomi käy verokilpailua verisimmin. Meidän sarjamme on pitkälle teollistuneet kilpailijat.

Kalliomäki pitää Suomen yritysverotusta erittäin kilpailukykyisenä.

– Efektiivinen vero tulee olemaan 0,43 prosenttiyksikköä kireämpi kuin esimerkiksi Virossa, eli käytännössä ei ole mitään eroa. Lisäksi meillä on muita kilpailuetuja, Kalliomäki uskoo.

Hänen mielestään yhteinen, kohtuullinen minimiverokanta kuitenkin rauhoittaisi tilannetta.

Kevyttä kenttähuumoria

Kalliomäen mielestä olisi ollut hyvä ratkaisu, jos Erkki Liikanen olisi ollut komissiossa toimikautensa loppuun. Liikanen aloittaa Suomen Pankin pääjohtajana heinäkuussa.

Liikasen tilalle ei Kalliomäen mukaan valita pätkäkomissaaria.

– Tavoittelemme ratkaisua, jossa se henkilö, joka tuuraa Liikasta, jatkaa myös tulevassa komissiossa.

Keskustelu valittavan komissaarin nimistä on Kalliomäen mielestä monen kerroksen jossittelua ja kevyttä kenttähuumoria.

– Meillä on tavoitteena komission puheenjohtajan paikka. Jos tavoitteessa ei onnistuta, tilanne on uusi ja sitä arvioidaan sen mukaan. Päätavoite on kuitenkin eduskunnan puhemiehen Paavo Lipposen (sd.) saaminen komission puheenjohtajaksi.

Päättäjillä tukka pystyssä

Kalliomäen mukaan EU:n jäsenmaksun muuttaminen veroksi ei ole saanut missään jäsenmaissa kannatusta. Komissiossa kylläkin. Kalliomäen mukaan Suomi on nettomaksaja riippumatta siitä, maksetaanko veroa vai jäsenmaksua.

– Vero-nimike nostaa tukan pystyy eri puolilla poliittisten päättäjien piirissä. Se kannatta noteerata, Kalliomäki muistuttaa.

Kalliomäen mukaan on hyvä käydä keskustelua EU:n uusien jäsenmaiden alue- ja rakennetukien mahdollisista ehdoista.

– Uusien jäsenmaiden tilanne on sellainen, että siitä syntyy houkutuksia käyttää toimintatapoja ja keinoja, jotka eivät välttämättä vie yhteistä asiaa eteenpäin. Tiedän kuitenkin kokemuksesta, että ainakin valtiovarainministereiden neuvostossa uusien jäsenmaiden ministerit esiintyvät erittäin tarkasti ja maltillisesti. He puhuvat voimakkaasti ja usein paremmin yhteisen talouspolitiikan puolesta kuin vanhat jäsenmaat.

Kalliomäen mielestä vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä pitäisi noudattaa.

– Markkinat päättävät, onko vakaus- ja kasvusopimus sellainen kun sen on haluttu olevan. Tähän saakka markkinat ovat hyväksynet joidenkin jäsenmaiden rajojen ylitykset.

Kalliomäki odottaa uudelta komissiolta ehdotuksia, miten vakaussopimuksen ja laajemminkin yhteisen talouden osalta pitäisi edetä.

– En usko, että vakaussopimuksessa olisi suurempaa rakenteellista vikaa. Joustomahdollisuuksia voidaan hakea, mutta sitä ennen kansallisilla tasoilla talouspolitiikkaa pitäisi koordinoida paremmin vastamaan yhteisiä näkemyksiä. Esimerkiksi suomalaista kehysbudjetointimallia voisi soveltaa laajemminkin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää