Mikä investoinneissa kiikastaa?

Julkaistu:

Investoinnit ratkaisevat talouden uudistumisen ja kasvun. Suomessa kiinteiden investointien osuus kansantuotteesta oli vuosina 1960–1990 keskimäärin lähes 30 prosenttia. Vuonna 2003 osuus oli enää 18 prosenttia.

Syinä tähän muutokseen ovat olleet pääomien käytön tehostuminen, tuotantorakenteen muuttuminen vähemmän pääomavaltaiseksi ja se, että yritykset ovat investoineet yhä enemmän ulkomaille.

Lohdullista kuitenkin on, että talouden uusiutumisen kannalta tärkeät aineettomat investoinnit, eli investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ovat kasvaneet meillä voimakkaasti. Suomen panostukset näihin kohteisiin on EU-maiden korkeimpia.

Matala kiinteiden investointien taso on silti huolestuttava. Jo ennestään vähäisten investointien kasvuennusteet lähivuosille eivät ole rohkaisevia.

Tällä menolla maamme tuotantokoneiston tulonluontikyky uhkaa ehtyä. Mistä kenkä puristaa, ja mitä olisi tehtävä investointien vauhdittamiseksi?

Ratkaisevassa asemassa ovat kysyntätekijät. Maailmanmarkkinakysynnän vahvistamiseen suomalaisten rahkeet eivät riitä. Vientikysyntä onkin vahvistumassa. Meille on tärkeää, että kun kysyntä alkaa vetää, olemme valmiita hyödyntämään sitä.

Tuotannontekijöiden ja tuotanto-olosuhteiden kilpailukykyisyys on välttämätöntä lisäkysynnän vaatiman tuotantokapasiteetin luomiseksi omassa maassamme.

Suomen vetovoimaan tuotannollisten toimintojen sijaintipaikkana me voimme itse vaikuttaa. Ennustettava ja vakaa talouspolitiikka sekä toiminnallista joustavuutta tukeva rakennepolitiikka ovat keskeiset tekijät kansainvälisesti kilpailukykyisten olosuhteiden luomisessa yrityksille.

Vakauden osalta politiikkamme on ollut esimerkillistä, mutta rakennepolitiikassa on parantamisen varaa.

Palkanmuodostuksella ja muulla työmarkkinapolitiikalla on keskeinen asema yritysten kannattavuuden ja investointien tukemisessa. Suomalainen työmarkkinapolitiikka on 1990-luvun puolivälistä lähtien toiminut hyvin yritysten kannattavuuden turvaamisessa. Keskimääräisluvuin tässä on vaikea mennä pitemmälle. Ala- ja yrityskohtaiset tuottavuus- ja kannattavuuserot tulisi työmarkkinaneuvotteluissa ottaa jatkossa paremmin huomioon.

Korkeampi panostus koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on investointien kasvun näkökulmasta välttämätöntä. Samaa on sanottava myös infrastruktuurin, varsinkin tietoliikenteen, kilpailukyvystä huolehtimisesta.

Viime aikoina verotus on julkisuudessa nostettu investointikannustimena yli kaiken muun. Vaikka verotuksella on oma tärkeä roolinsa, sen ylikorostaminen on asioiden yksinkertaistamista liiaksi. Jos muut investointitekijät ovat rempallaan, investointivirtoja ei verotuksella saada ohjatuksi lisää Suomeen.

Yritysverouudistus täyttää kritiikistä huolimatta hyvin paikkansa investoinneista kilpailtaessa. Jatkossa huomio on kiinnitettävä palkansaajien tuloverotukseen, joka on inhimillisen pääoman saatavuuden kannalta meillä kilpailuhaitta.

Yritysten sijaintipaikkojen ja investointien kilpailussa vallitsevat tällä hetkellä viidakon lait. Kilpailu pitää kansantaloudet dynaamisina, mutta jossakin kulkee raja veroetuuksien kilpailussa. Vastuu yhteisten pelisääntöjen luomisessa tässä asiassa on EU:lla.

Kirjoittaja on talousneuvoston pääsihteeri, emeritus.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    8. 8

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    9. 9

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    7. 7

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    10. 10

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää