Baltian EU-jäsenyys vahvistaa Itämeren alueen talouksia

Julkaistu:

Suomessa on suhteuduttu Euroopan unionin laajentumiseen monella tavalla. Julkisuudessa on keskusteltu pääasiassa uusien jäsenmaiden aiheuttamista uhkista. Halpojen tuotantokustannusten ja matalan verotuksen on pelätty houkuttelevan suomalaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan Itämeren eteläpuolelle. Toisaalta on pelätty, että Baltiasta tulee halpaa työvoimaa Suomeen murentamaan suomalaista sopimusyhteiskuntaa, puhumattakaan halvan viinan aiheuttamasta viinarallista.

Vielä on ennenaikaista arvioida, millaisen uhkan uudet jäsenmaat muodostavat. Joka tapauksessa työvoimakustannuksissa Baltiaa pahemmat uhkat löytyvät Aasiasta. Työvoiman liikkuvuus on jäämässä pieneksi. Selvitysten mukaan mitään suurta työntekijöiden tulvaa ei esimerkiksi Virosta olisi tullut, vaikka siirtymäaikaa työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ei olisi asetettukaan. Suomessa toteutettu alkoholiveron alennus näyttää laimentaneen pelätyn viinarallinkin odotettua pienemmäksi.

Uusien jäsenmaiden tuomista mahdollisuuksista on puhuttu huomattavasti uhkia vähemmän. Entisten itäeurooppalaisten maiden talouskasvuluvut ovat pitkään olleet aivan eri luokkaa kuin vanhojen EU-maiden. Esimerkiksi Viron johtavat taloustutkijat ennustavat, että Viron talouskasvu jatkuu lähivuosinakin yli viiden prosentin vuosivauhtia. Viennin ennakoidaan kasvavan noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Hyvistä kasvuluvuista huolimatta myös tutunoloisia ongelmia on edessä. Viron talousministeri pitkäaikainen neuvonantaja Heido Vitsur muistuttaa, että Viro on liian pieni maa selviämään kansainvälisestä talouskilpailusta yksin. Hänen mielestään Viron taloutta voi kansainvälisessä kilpailussa auttaa vain laaja yhteistyö Suomen ja Ruotsin kanssa. Vitsurin mielestä lähivuodet näyttävät, tuleeko Virosta halpa alihankkijamaa vai Suomen ja Ruotsin kanssa nopeasti kehittyvä Itämeren tiikeri.

Monet suomalaiset yritykset ovat laajentaneet kotimarkkina-alueensa koskemaan Itämeren ympäristöä. Esimerkiksi kauppa- ja elintarviketeollisuus ovat jo pitkään hakeneet vahvaa jalansijaa Baltian maista. Lähinnä kysymys on ollut uusien markkinoiden ja kasvumahdollisuuksien etsimisestä. Huomattavasti vähemmän on ollut liikennettä Baltiasta Suomeen.

Jos Itämeren alueen maat haluavat kehittyä nykyistä merkittävimmiksi taloudelliseksi tekijäksi Euroopassa, yhteistyötä pitää tiivistää nykyisestä. Siihen on tulevaisuudessa entistä paremmat mahdollisuudet, koska EU-jäsenyyden seurauksena muun muassa tullimuodollisuudet helpottuvat. Ne ovat olleet varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille kalliita ja vaikeita.

Baltian liittyminen EU:hun auttaa nopeuttamaan koko Itämeren alueen taloudellista kehitystä. Pohjoismaista ja Baltian alueesta voi tulevaisuudessa kehittyä vahva taloudellinen vastapaino sekä Keski-Euroopalle että laajemminkin. Olemassa olevia yhteistyömahdollisuuksia pitää pyrkiä vahvistamaan kaikin keinoin. Uhkien etsimisestä ja torjunnasta on korkea aika siirtyä yhteistyöhön.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    3. 3

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    4. 4

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    5. 5

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    6. 6

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    7. 7

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Espanja laski kasvuennustettaan Katalonian kriisin aiheuttaman epävarmuuden takia

    10. 10

      Analyytikko: Huawei voi ohittaa Applen jo tänä vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    7. 7

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    8. 8

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    9. 9

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    10. 10

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    3. 3

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää