Onko heitäedes olemassa?

Julkaistu:

Työelämä: Tulevaisuuden ympäristöasiantuntijat ovat sellaisiamonilahjakkuuksia, että päätä huimaa – ainakin, jos he täyttävät kaikkiheille asetetut kriteerit. Tulevaisuudentutkija uskoo, että ympäristöasiatlöytävät vastedes paikkansa yritysten strategisessa ytimessä.
Tulevaisuuden ympäristöasiantuntija on todellinen moniosaaja. Hän hallitsee laajoja kokonaisuuksia ja osaa ratkoa sujuvasti ympäristö- ja talouskysymyksistä sekä sosiaalisista kysymyksistä kutoutuvia ongelmavyyhtejä. Hän ei hätkähdä, kun vastaan tulee globaalietiikkaan liittyviä asioita. Ja tietysti hän on loistava puhuja ja kommunikoija.

Tällaisia vastauksia saa, kun kysyy, millaisia ympäristöasiantuntijoita yritykset tarvitsevat. Metsäjätti Stora Enson yhteiskuntavastuujohtaja Eija Pitkänen näkee, että eko-osaajilla pitää olla näkemys yritysvastuusta.

– Ei riitä, että osaa katsoa, paljonko pystyy minimoimaan päästöjä piipunpäästä. Pitää olla yleisnäkemys, miten asiat vaikuttavat toisiinsa, koska jo nyt työ on ympäristökysymysten ja sosiaalisten kysymysten tasapainottamista.

Stora Enso ei enää edes yritä erottaa ympäristökysymyksiä sosiaalisista kysymyksistä, sanoo Pitkänen.

– Otetaan vaikka hakkuut. Se on suuressa määrin ympäristökysymys. Mutta heti jos tulee puhetta hakkuiden laittomuudesta, mennään sosiaaliselle puolelle ja bisnesetiikkaan. Saati jos puhutaan plantaaseista ja maankäyttökysymyksistä. Niissä kaikki yritysvastuukentän asiat ovat kytköksissä.

Tästä seuraa hänen mielestään, että vastedes on entistä enemmän ymmärrettävä sidosryhmien vaatimuksia. Ja sitä mitä tapahtuu, jos ne jättää huomioimatta.

– Tulevaisuuden ympäristöosaajat osaavat linkata ympäristökysymykset ja sosiaaliset kysymykset osaksi liiketoimintaa. Heidän täytyy nähdä, mitä eri asiat tarkoittavat liiketoiminnalle.

Eikö ympäristöasioissa siis ole enää yhtään aatteenpaloa?

– Meille tämä on ainakin osa liiketoimintaa, eikä niinkään aatteenpaloa. Ei näillä asioilla enää kiilloteta mitään kilpiä. Tästä ovat viherpipertäminen ja glamour kaukana.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja, professori Markku Wilenius ei usko, että hyvin hoidetuista ympäristöasioista syntyvä hyvä maine olisi yrityksille vähäpätöinen asia.

– Eivät yritykset väheksy sitä, että he näkyvät tällä tavalla paremmassa valossa. Mutta se on vain yksi osa asiaa.

Wileniuksen visio on paljon huimempi. Hän uskoo, että ympäristöasiat saavat täysin uuden ulottuvuuden ja nousevat yritysten strategisen johtamisen ytimeen.

– Minä näen, että ympäristöasioista on tulossa yrityksille – ei kaikille, mutta niille, jotka osaavat tarttua siihen – strategisen johtamisen eräs keskeinen sisältö.

Wilenius kertoo olleensa äskettäin puhumassa erään suuren telekommunikaatioalan yrityksen ympäristöihmisille siitä, mitä tapahtuisi, jos he ottaisivat ”sustainability”-teeman brändäyksensä ytimeen.

– Silloin kaikki yrityksen prosessit pitäisi käydä läpi ja miettiä, mitä se tarkoittaa ympäristönäkökulmasta. Tämä tarkoittaisi ihan kaikkea logistiikasta markkinointiviestintään.

– Sanoin, että nyt teillä on tuhannen taalan paikka nostaa nämä asiat brändäyksen ytimeen. Koska jos te ette sitä tee, niin varmasti joku teidän isoista kilpailijoistanne tekee sen jossain vaiheessa.

Mitä he sanoivat?

– Sanoivat, että just noin mekin ajatellaan, Wilenius nauraa.

– Mutta tavallaan puhuin väärille ihmisille, koska ympäristöihmiset olivat jo miettineet näitä asioita. On iso haaste, miten ne myyvät ajatuksen muualle yhtiöön.

Jos Wileniuksen visio toteutuu, ympäristöasioiden pitäisi olla edelläkävijäyritysten strategisessa ytimessä 2010-luvun alussa. Ja valtavirtaa vuosikymmen sen jälkeen.

Visiot ovat hienoja, mutta mistä tällaisia ihmisiä löytyy. Ja mikä koulutus vastaa kaikkiin näihin haasteisiin? Kuunnellaan välillä teollisuutta ja ympäristöjärjestöä.

Sekä johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta että ympäristöasiantuntija Helka Julkunen Suomen WWF:stä sanovat, että fakkiosaaminen ei enää riitä.

– Pitäisi olla yhtä aikaa ainakin luonnontieteilijä, insinööri, ekonomisti ja juristi. Ja myös yhteiskuntatieteilijä ja viestintäihminenkin, Kylä-Harakka-Ruonala naurahtaa.

Hän neuvoo opiskelemaan mitä tahansa näistä, koska ”oikeastaan loppujen lopuksi työ opettaa”. Hän on sitä mieltä, että kannattaa opiskella perustiedettä, eikä ympäristö-alkuisia aineita.

– Viime aikoina on noussut vähän muodiksi opiskella esimerkiksi ympäristötaloutta ja ympäristöteknologiaa.

Perustieteen lukemista hän perustelee sillä, että siltä pohjalta on helpompaa oppia uutta ja soveltaa.

WWF:n Julkunen taas kehottaa opiskelemaan nimenomaan poikkitieteellistä. Toisaalta vaatimukset ovat niin kovat, ettei oppia saa kerätyksi vain lukemalla. Tarvitaan myös elämänkokemusta.

Stora Enson Eija Pitkänen sanoo samaa.

– Tämä on sellaista työtä, ettei tätä opi kuin tekemällä. Tulee kolhuja oikein kunnolla ennen kuin oppii tekemään töitä monenlaisissa kulttuureissa.

Tältä perustalta Pitkänen lisää opiskeluvaatimuslistaan kulttuuriantropologian.

– Ja oikeastaan koulutuksessa pitäisi saada valmiuksia myös sosiaaliseen puoleen, joten pitäisi olla ainakin vähän tietoa myös ihmisoikeuskysymyksistä ja työoikeudesta.

Yhden ratkaisun koulutuspulmaan tarjoaa Markku Wilenius. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen suunnitelmissa on käynnistää ensi vuonna maisteriohjelma, joka räätälöisi yhteen monia edellä listatuista vaatimuksista.

Entä jos lopulta onkin niin, että tulevaisuuden ympäristöasiantuntijoiden pitää olla niin sanotusti loistavia yksilöitä? Koulutus voi olla melkein mikä vain, kunhan on kiinnostunut oikeista asioista.

– Silloin palataan vanhaan ”oletko hyvä tyyppi” -keskusteluun, sanoo Jami Taipalinen. Hän on yritysten yhteiskuntavastuuta edistävän Finnish Business & Societyn projektipäällikkö.

Taipalinen toivoo, että ympäristökeskustelussa unohdettaisiin perinteiset raja-aidat. Hänkin uskoo laajoihin kokonaisuuksiin. Ja kuitenkin hän on nähnyt kouluttaessaan tuleville diplomi-insinööreille ympäristöviestintää, että nämä uskovat vakaasti valmistuvansa substanssiosaajiksi.

– He uskovat, että joku muu hoitaa aina esimerkiksi viestinnän. Ei se niin mene, pitäisi ajatella ympäristö-talous-yhteiskuntaa laajasti.

Taipalinen näkee kysyntää ihmisille, joilla riittää kapasiteettia sittenkin, kun ei enää puhuta pelkistä numeroista, vaan teemaksi nousevat etiikan ja moraalin kysymykset.

– Esimerkiksi biodiversiteettioikeuden käsite on nousemassa. Lisäksi nousussa on globaalietiikka. Siinä alkaa olla pentti perusinsinöörillä tekemistä, kun tähän kaikkeen pitäisi olla joku näkemys.

Monipuolista osaamista voisi saada tekemällä monipuolisia töitä. Taipalinen kertoo omasta kokemuksesta, ettei sekään ole ongelmatonta. Hän on koulutukseltaan valtiotieteilijä, mutta ”äidinmaidossa tuli varmaan jotain, kun äiti on biologianopettaja”. Työuransa hän aloitti WWF:llä viestinnässä, ja tässä työssä hän sai mielestään hyvän luonnontieteen peruskurssin.

– Siitä siirryin kovaan bisnekseen, amerikkalaiseen konsulttiyritykseen, eivätkä kaikki katsoneet sitä hyvällä. Suomessa ei ole suotavaa hyppiä edes kuvitteellisten raja-aitojen yli.

Nyt hän on julkisen puolen töissä, koska Finnish Business & Society toimii Stakesin alla. Tai oikeammin hän oli, koska pian hän siirtyy takaisin viestintätöihin.

– Kokemusta on kertynyt, mutta eivät koulutus tai julkinen ilmapiiri tähän kannusta. Kun on jonkun leirin valinnut, sitä ei muka voi enää vaihtaa. Vaikka juuri sitä tarvittaisiin laajan perspektiivin saamiseksi.

> YK:n julistama Maailman ympäristöpäivä 5.6.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää