Eero Lehti vaatii konsernituenverovähennyksen säilyttämistä

Julkaistu:

Yrittäjienpuheenjohtajan mielestä muutos uhkaa pk-yritysten vientiponnisteluja

Pilkun paikalla on harvemmin sen suurempaa merkitystä, mutta lauseen sijoittamisella väärään paikkaan voi olla jo järisyttäviä vaikutuksia etenkin lakitekstissä.

Tämän on konkreettisesti huomannut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti, joka pelkää hallituksen yhteisöverouudistuksen sisältämän pykälän ajavan kasvuhaluiset pk-yrittäjät umpikujaan.

Kyse on kohdasta, jossa esitetään suomalaisyritysten konsernitukien verovähennyksiä poistettaviksi. Lehden mukaan verokohtelun tiukentaminen uhkaa tukahduttaa kasvuhaluisten yritysten vientiponnistelut ensi metreille.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos nyt Suomesta ulkomaille lähtisi sata yritystä, niin muutoksen jälkeen niitä lähtee kaksikymmentä.

– Se tappaa suomalaisten pk-yritysten halut mennä ulkomaille tehokkaammin kuin DDT tappaa satiaiset, Lehti muotoilee.

Väärä pykälä,katastrofivaikutukset

Konsernituki on elinkeinotulon verottamiseen liittyvän lain pykälässä 16. Tilintarkastusyhtiö Ernst & Youngin kansliapäällikön Risto Järvisen mukaan paikka on väärä.

– Se on pantu väärään pykälään, ja siksi sillä on nämä katastrofaaliset seuraamukset. Konsernituki kuuluisi pykälään 6b, jossa on myös yhteisöjen myyntivoittojen laskentakaava. Silloin annetut konsernituet palautuisivat verolle vasta, kun yhtiön verovapaa myynti tapahtuu. Eli vasta silloin kun saadaan jotain, Järvinen argumentoi.

Hän pahoittelee hallituksen esitystä, joka uhkaa kahta Suomen menestysstrategian kannalta tärkeää ryhmää: panostuksia omaan tuotekehitykseen ja ulkomaille perustettaviin vientiorganisaatioihin.

Hän pitää harmillisena sitä, että samalla, kun yksi ministeriö puhuu menestysstrategioista, toinen voi yhdellä pienellä sanalla väärässä pykälässä tehdä elämän melko ikäväksi.

Kasvuhakuisiin toimintoihin liittyy usein riskejä, joilla emoyhtiötä ei välttämättä kannata rasittaa. Tällaiset toiminnot onkin mielellään yhtiöitetty erikseen, jolloin alkuvaiheessa tappiollisten tytäryhtiöiden saama konsernituki on voitu vähentää verotuksessa.

Vuoden vaihteesta lähtien näin ei enää ole, jos verouudistus menee sellaisenaan läpi, ja kasvamisesta tulee huomattavasti kalliimpaa.

– Jos verotuksessa vähennyskelvottomaan kohteeseen panostetaan miljoona euroa, sitä varten on oikeastaan ansaittava 350 000 euroa tai 30–35 prosenttia enemmän, jotta meno saadaan katettua, laskee Järvinen.

”Virkamiessuunnittelunlikinäköisyyttä”

Pienillä yrityksillä ei tyypillisesti ole monia liiketoimintasegmenttejä, joista menestyvimmät voisivat tukea uusia aluevaltauksia. Vientiponnistelut pitää siis maksaa suoraan yhtiön nettovoitosta, jos panostuksia ei voi huomioida kuluna.

– Kyseessä on sellainen kuluerä, jonka ennakointi on vaikeaa, koska toiminnan käynnistämiseen ulkomailla sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälistymiseen kuuluu lähes vuorenvarmasti se, että ensimmäisen viiden vuoden aikana ainakin pari on tappiollista, Eero Lehti muistuttaa.

Risto Järvisen mukaan satoja yrityksiä koskevassa lakimuutoksessa on pohjimmiltaan kyse virkamiesvalmistelusta, jossa ei ole hyödynnetty riittävästi kokemusta käytännön yritysmaailmasta. Hän kuitenkin uskoo, että eduskunta korjaa epäkohdan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    7. 7

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää