Kansallisuuksien sulatusuuni vai talouden sulaminen

Julkaistu:

Uhkakuvat Itä-Euroopan uusista jäsenmaista vyöryvistä siirtotyöläisten virroista ovat saaneet EU:n vanhat jäsenmaat pystyttämään korkeita suojamuureja tulvan ehkäisemiseksi. Huolimatta yhteisön ylläpitämästä avointen työmarkkinoiden retoriikasta useimmille uusien jäsenmaiden kansalaisille työvoiman vapaa liikkuvuus ei muutu todellisuudeksi ainakaan seuraaviin seitsemään vuoteen.

Tämä on poliittisesti ymmärrettävä, mutta virheellinen taktiikka. Yksi Euroopan yhteisön keskeisimmistä saavutuksista on tavaroiden ja tuotantopanosten vapaa liikkuvuus. Millainen yhteisö EU olisi ilman tätä? Mitä uudet jäsenmaat tämän lisäksi tarkkaan ottaen saavat vastineeksi jäsenyydestään, lukuun ottamatta Brysselin byrokratian nalkuttavaa puuttumista asioihinsa?

Ottaen huomioon EU:hun liittymistä edeltäneet suuret toiveet ja yhteisön kitsaan asennoitumisen uusiin jäseniinsä kenenkään ei pitäisi ihmetellä, jos Euroopan vastainen asenne alkaa piakkoin muhia näissä maissa. Lääke on siis vähintään yhtä ikävä kuin itse tauti: uusien jäsenmaiden syrjiminen synnyttää aivan uusia poliittisia ongelmia yhteisön sisällä.

Todellinen kysymys kuuluu, onko tautia laisinkaan olemassa. Pitäisikö Länsi-Euroopan todella olla huolissaan jättiläismäisistä uusien siirtolaisten tulvista? Itse asiassa arviot mahdollisista siirtolaisvirroista idästä länteen ovat suhteellisen pieniä. Oxford University Pressin vuonna 2004 Euroopan yhteisön komission toimeksiannosta julkaiseman raportin An agenda for a growing Europe mukaan ensimmäisten yhden kahden vuoden aikana idästä länteen siirtyy 250 000–450 000 työntekijää ja tämän jälkeen noin 100 000–200 000 työntekijää vuosittain.

Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana siirtolaisten kumulatiivinen määrä saattaisi nousta 1,5–4 miljoonaan, mikä edustaa 2,4–5 prosenttia uusien jäsenmaiden kokonaisväestöstä ja häviävän pientä osaa nykyisen EU:n kokonaisväestömäärästä. Väestön ikääntyminen ja alhaisemmat syntyvyysluvut uusissa jäsenmaissa saattavat vähentää siirtolaisvirtoja.

On myös toinen, vähemmän ilmeinen peruste sille, miksi EU:n siirtolaispolitiikka on virheellistä. Mircea Geoana, Romanian nuori ja lahjakas ulkoministeri, muotoili asian äskettäin seuraavasti:

– Jos Euroopan yhteisö odottaa vielä toiset 7–10 vuotta ennen kuin se avaa ovensa, työntekijät, joita se saa minun maastani, ovat kaikkein vähiten koulutettuja eli maanviljelijöitä ja ihmisiä, joilla on vähän henkistä pääomaa. Tässä vaiheessa lääkärit, arkkitehdit ja insinöörit ovat jo ehtineet muuttaa Yhdysvaltoihin.

Juuri näin kävi Venäjällä: kaikkein pätevimmät ovat jo lähteneet USA:han. Eurooppa on kyennyt houkuttelemaan vain pari Ranskan Rivieralle muuttanutta huonomaineista oligarkkia sekä kourallisen hilpeitä katulaulajia.

Länsi-Eurooppaa asuttaa yhä useammissa maissa ikääntyvä väestö, joka on kadottanut kiihokkeet ja innon kovaan työhön, riskinottoon ja kunnianhimoisiin hankkeisiin. Ilman uutta verta ja uusia ideoita vanhan mantereen taloudellinen tulevaisuus näyttää ankealta.

Otetaan esimerkiksi Yhdysvallat: missä Pohjois-Amerikka olisi nyt, jos se olisi pystyttänyt muureja lukuisten uusien siirtolaisaaltojen pysäyttämiseksi ja rajoittanut väestönsä anglosaksisiin uudisasukkaisiin? Tietenkään eri kansallisuuksien sulatusuunin hallitseminen ei ole helppoa, ja monet Amerikan sosiaalisista ongelmista ovatkin yhteydessä rotujen välisiin jännitteisiin. Kuitenkin Yhdysvaltain etnisesti kirjavimmat kaupungit, New York ja Los Angeles, ovat myös mantereen liike-elämän ja taiteen johtavat kaupungit. Tässä maailmassa mitään ei saavuteta helposti: ellei EU kykene pyörittämään monikulttuurista yhteiskuntaa Euroopassa, sen on parasta valmistautua pysyvään nollakasvuun.

Niin kauan kuin Euroopan yhteisön rajat pysyvät suljettuina, on olemassa myös vaara, että ulkomaiset sijoittajat sivuuttavat Länsi-Euroopan ja lentävät sen sijaan suorinta tietä Itä-Eurooppaan, jossa ihmiset ovat valmiita tekemään pidempiä työpäiviä, markkinoita ohjaavat säädökset ovat lievempiä ja henkinen pääoma on varsin korkea, koska tekninen koulutus kommunistisissa maissa oli hyvätasoista. Nämä maat ovat avanneet ovensa ulkomaisille sijoittajille ja ulkomaiset sijoittavat ovat vastanneet kutsuun innokkaasti.

Ottaen huomioon Länsi-Euroopan kasvavan työvoimantarpeen tulevina vuosina kysymys ei koske sitä, tulisiko siirtolaisuus hyväksyä, vaan ainoastaan sitä, mistä siirtolaiset tulevat. Saapuvatko he laillisia teitä Itä-Euroopasta helposti läntisiin oloihin sopeutuvien kansojen keskuudesta vai laittomia teitä Pohjois-Afrikasta?

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa. Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    2. 2

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    3. 3

      Maailman vastuullisimmat yritykset listattiin: Neste ja Outotec aivan kärkikahinoissa

    4. 4

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    5. 5

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    6. 6

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    7. 7

      Orionin talousjohtaja: Diagnosticaa ei ole pakko myydä

    8. 8

      Kuluttaja: Näin nopeasti television hinta putoaa jopa 57 prosenttia

    9. 9

      Kuluttajien luottamus euroalueella nousi odotettua enemmän

    10. 10

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    2. 2

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    3. 3

      Taksikilpailu vapautuu pian – Kovanen aloittaa kympin taksimatkat Helsingissä

    4. 4

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    5. 5

      Nordean pankkineuvoja käski asiakasta painumaan kotimaahansa – pankki ei perkaa virkailijan aiempia lainakeskusteluja

    6. 6

      4 554 euroa enemmän käteen – näin asuinpaikka vaikuttaa keskituloisen perheen verotukseen

    7. 7

      AKT ja Rakennusliitto päättivät: Työt seis 2. helmikuuta

    8. 8

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    9. 9

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    10. 10

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Työttömän Jukan, 59, työmatka aktiivimallin tähden: 140 km per suunta – ”Palkka menee bensaan ja pysäköintiin”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    7. 7

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    10. 10

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    11. Näytä lisää