Soininvaara jarruttaisihurmahenkistäkilpailua EU:ssa

Julkaistu:

EU-maiden tulisi suitsia yhteistoimin kilpailua yritysverotuksessa.Myöskään sosiaali- ja terveyspalveluissa markkinavoimille ei tulisi antaa lisäävaltaa tässä vaiheessa, arvioi vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara.

Vihreiden puheenjohtaja Osmo Soininvaara toivoo, että EU:n lainsäädäntö ei olisi hurmahenkisten kilpailu-uskovaisten sanelemaa. EU:n parlamenttivaalien yksi vedenjakaja puolueiden välillä onkin se, kuinka markkinaehtoista unionia halutaan rakentaa.

– Vihreät haluaisivat päästä talouteen, jossa markkinat olisivat hyvä renki eikä huono isäntä.

Vihreiden mukaan markkinaehtoista kilpailua ei pitäisi tuoda väkisin sinne, missä yhteiskunta hoitaa asiat markkinoita paremmin. Kilpailu voi toimia hyvin rakennustoiminnassa, mutta ei kovinkaan hyvin mielenterveyspotilaiden hoidossa. Juristien taloustiedettä lukuun ottamatta mikään muu tiede ei ole osoittanut, että kilpailu johtaisi aina parhaaseen lopputulokseen.

Soininvaaran mukaan EU:n ortodoksinen kilpailuttamisajattelu jopa jarruttaa palveluiden yksityistämistä. Kilpailuttamista hallitsee liikaa kustannusajattelu, kun taas laadun vertaaminen on monissa asioissa vaikeaa.

– Jos kunta ei anna lastenhoitoa sille, joka pitää lapset halvimmalla maakuopassa, voi joutua oikeuteen. Siksi kunnan on parempi hoitaa asia itse.

Verokilpailua hillittävä jäsenmaiden yhteisvoimin

Myös verotus on alue, jossa vihreät eivät usko kilpailun hyötyihin. Erityisesti yritysverotusta jäsenmaiden kannattaisi hillitä tosissaan.

Tämä näkemys ei kuitenkaan synnytä railoa suurten puolueiden välillä, sillä Taloussanomien ”Kohti EU-vaaleja-haastattelussa” keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen ehdotti alarajaa EU:n yritysverokannalle.

Kokoomuksen Ville Itälä puolestaan esitti samassa haastattelusarjassa, että EU:n uusien jäsenmaiden saamille tuille pitäisi laittaa ehdot, jotka estävät yritysverotuksen painamisen alhaiseksi tukien avulla.

Soininvaara näkee, että myös veromalleille tulisi saada jonkinlaisia standardeja, koska erilaiset veromallit ohjaavat yrityksiä etsimään itselleen edullisia järjestelyitä.

Soininvaara ottaa esimerkiksi Suomen hallituksen ehdotuksen, jossa tytäryritysten myynnistä syntyvät voitot olisivat verottomia ja tappioiden vähennyskelpoisuus poistuisi. EU:n erilaisia veromalleja hyödyntävä yritys voi sopivalla rakenteella siirtää tappiollisen myynnin sinne, missä se on vähennyskelpoista, ja myydä voitollisen siellä, missä voitto ei ole verotettavaa.

– Näin joku onnistuu aina näppäryydellä siirtämään verotaakkaa muille. Kuitenkin veropohja pitäisi säilyttää laajana, jotta verot voitaisiin pitää matalina.

Soininvaaran mukaan tukien ehdollistaminen helpottaisi ratkaisun löytämistä uusien EU-maiden kanssa.

Sen sijaan muun muassa Englannin kanssa verokeskustelu voi olla vaikeampaa, koska briteillä on jo Magna Chartan ajoilta ollut käsitys, että verotus on kansan päätettävissä.

– Harmonisointi on vaikeaa, mutta sitä kannattaa yrittää, koska haitat ovat niin ilmeiset.

Keskittämisestä ja hajauttamisesta näkemys

Soininvaara on huolissaan, että Euroopan unionin tehtävien jaosta puuttuu kokonaisnäkemys.

– Unionissa on hajautettu paljon sellaista, mikä pitäisi keskittää. Vastaavasti on keskitetty sellaista, mikä pitäisi hajauttaa

EU:n yksi paradoksi on, että koordinoinnin epäonnistuttua suurissa asioissa, on unioni harmonisoinut pieniä asioita.

Soininvaara ei ole vakuuttunut esimerkiksi siitä, että EU:n olisi kannattanut kehittää direktiivi linja-auton istuimista. Samanlaiset istuimet eivät välttämättä ole sopivat Italiassa ja Inarissa.

EU:n kannattaisikin rakentaa nykyistä tarkempi näkemys, mitkä asiat kannattaa hoitaa keskitetysti ja mitkä hajautetusti.

– Unionissa ei ole ollut visionääristä hallintoa Jacques Delorsin jälkeen ollenkaan. Ei ole ollut yhteistä tahtoa, mikä onkin näkynyt tietynlaisena kaaoksena.

Ongelma on myös se, että harmonisointia ajetaan usein keskieurooppalaisen järjestelmän ja arvomaailman ehdoilla. Kun ulkomailta tulee työntekijä Suomeen ja perhe jää kotimaahan, pitää suomalaisen kunnan mahdollisesti maksaa kotihoidon tukea ulkomaille.

– Kotihoidon tuki on korvike päivähoidolle ja on vaikea kuvitella, että kunnan pitäisi ottaa vastuu ulkomailla asuvan perheen päivähoidosta.

Etujen siirrettävyydestä käydään vaikeaa ja hitaasti etenevää keskustelua EU:ssa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    9. 9

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    10. 10

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää