Tietoliikennealan sääntely ei tuetietoyhteiskuntastrategiaa

Julkaistu:

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa 2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Valtioneuvosto teki helmikuussa 2004 työryhmän loppuraportin perusteella periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Sen tavoitteeksi asetettiin, että Suomi nousee lähivuosina kansainvälisessä laajakaistan levinneisyysvertailussa Yhdysvaltojen ohi ja eurooppalaisessa vertailussa eturivin maaksi. Lukumääräisenä välitavoitteena on miljoona laajakaistaliittymää vuonna 2005.

Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan Suomessa oli huhtikuussa 2004 noin 700 000 laajakaistaliittymää. Niiden määrä on valtakunnallisesti kaksinkertaistunut kuuden viime kuukauden aikana. Tällä kasvuvauhdilla hallituksen laajakaistastrategian mukainen välitavoite eli miljoona liittymää toteutuu noin vuoden etuajassa.

Keskeisenä toimenpiteenä kansallisessa laajakaistastrategiassa on kilpailun lisääminen viestintäverkoissa. Kilpailua edistävillä toimenpiteillä parannetaan palvelutasoa, laajakaistan alueellista saatavuutta ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Toimenpiteet alentavat hintoja ja siten edistävät laajakaistapalvelujen kysyntää. Hintojen alenemisen vuoksi lisääntyvä kysyntä mahdollistaa laajakaistayhteyksien tarjoamisen entistä laajemmin myös haja-asutusalueilla.

Tietoliikennealaa sääntelevien viranomaisten viimeaikaiset kannanotot Suomen laajakaistapalveluiden hintatasosta ovat merkillisiä. Julkisesti puhutaan korkeista laajakaistaliittymien hinnoista ja kilpailun toimimattomuudesta.

Kuitenkin samaan aikaan liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa ministeriöstä todettiin, että laajakaistaliittymien määrän kasvu on Suomessa Euroopan kärkitasoa ja viranomaisten ongelmana pitämä operaattoreiden välisten yhteyksien hinnoittelu EU:n keskimääräistä tasoa. Samoin liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Suomen telemaksujen hintatasosta vuonna 2003 todetaan, että laajakaistaliittymien hinnat ovat Suomessa pudonneet vuodessa 512/512 kbit/s:n nopeusluokassa 25 prosenttia ja 1 M /512 kbit/s:n nopeusluokassa jopa 40 prosenttia.

Suomi on eurooppalaisittain laaja ja harvaanasuttu maa ja yleinen kustannustasomme korkea. Tietoliikenneverkkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat Suomessa olosuhteiden vuoksi väistämättä korkeammat kuin Euroopassa keskimäärin. Tämä heijastuu tavalla tai toisella käyttäjähintoihin, ellei televerkkojen laadusta tai ylläpidosta tingitä.

Kansallinen laajakaistastrategia etenee siis etuajassa, ja laajakaistapalveluiden hintataso laskee hyvää vauhtia. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että hallitus esittää eduskunnalle viestintämarkkinalain muutosta, jonka tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan pudottaa laajakaistayhteyksien hintoja antamalla Viestintävirastolle mahdollisuus säännellä yksittäistapauksissa operaattoreiden välisten yhteyksien hinnoittelua.

Hintakattosääntelyyn perustuvasta sääntelystä löytyy maailmalta karmiva esimerkki: Kalifornian energiakriisi. Syksyllä 2000 sähkön tukkuhinnat nousivat Kaliforniassa pilviin, ja osavaltioon julistettiin sähkönjakeluhäiriöitten vuoksi kolmannen asteen hätätila tammikuussa 2001. Kalifornian sähkömarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä laadittu lainsäädäntö kielsi sähkönjakeluyhtiöiltä oman sähköntuotannon sekä sähkön kuluttajahinnan noston.

Vapailla markkinoilla sähkön tukkuhinta nousi pilviin, mutta jakeluyhtiöt eivät voineet siirtää hintojen nousua kuluttajille. Vapautetuilla markkinoilla ei ollut takeita energiainvestointien kannattavuudesta, joten energiayritykset olivat haluttomia sijoittamaan uuteen tuotantoon. Tämä johti lopulta vakavaan sähköpulaan ja hätätilan julistamiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä pohti viime vuonna laajasti Suomen energiamarkkinoiden sääntelyn uudistamista. Työryhmä hylkäsi maailmalla yleisesti käytetyn hintakattosääntelyn ja päätyi kehittämään Suomessa jo käytössä olevaa kohtuulliseen tuottoon perustuvaa sääntelymallia.

Suomalainen sääntelypolitiikka on tuonut Suomeen markkinoiden kokoon nähden erittäin suuren joukon uusia palveluoperaattoreita. Kasvualustan näille palveluoperaattoreille on luonut tiukka viranomaissääntely, jossa alhaiset loppuasiakashinnat on pyritty varmistamaan mahdollisimman alhaisilla verkkoon pääsyn hinnoilla.

Mikäli tietoliikenneverkkoja omistavien verkko-operaattoreiden toimintamahdollisuuksia kavennetaan entisestään eduskuntakäsittelyssä olevan lakimuutoksen sisältämällä hintakattosääntelyllä, seuraukset voivat olla ikävät ajatellen kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa. Jos verkko-operaattoreiden tekemille investoinneille ei sallita kohtuullista tuottoa, verkko-operaattorit tulevat melkoisella varmuudella karsimaan nyt hyvässä kunnossa olevan verkkoinfrastruktuurin kehittämiseen tarkoitettuja investointeja ja ylläpitokustannuksia.

Viranomaisten toimenpiteet ovat ristiriitaisia kansallisten tietoyhteiskunta- ja laajakaistastrategioiden tavoitteiden kanssa. Painopiste on liikaa lyhyen tähtäimen hintojen laskemisessa ja määrällisissä tavoitteissa, mutta samalla on unohdettu tietoliikenneverkkojen rakentamismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä tähtäimellä. Jotta Suomi pysyisi tietoliikenteessä maailman kärkimaiden joukossa, tulisi sääntelyn tavoitteet ja menetelmät arvioida uudelleen. Olennaisia ovat silloin seuraavat asiakokonaisuudet:

– Suomen laaja haja-asutusalue on otettava huomioon.

– Kiinteä ja matkaviestinverkko tulisi asettaa sääntelyssä tasa-arvoiseen asemaan.

– Ylimitoitettu sääntely johtaa kilpailun keinotekoiseen vilkastumiseen taajama-alueilla haja-asutusalueiden jäädessä kannattamattomiksi.

Suomessa suurimpien tietoliikennepalveluja tarjoavien yritysten omistajina ovat yleensä niiden asiakkaat joko suoraan tai välillisesti valtiovallan kautta.

Toivottavasti Viestintäviraston, Kilpailuviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehillä riittää uskoa näiden yhtiöiden toiminnan asiakaslähtöisyyteen, haluun kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa ja turvata käyttäjille edelleen laadukkaat, kilpailukykyiset sekä alueellisesti tasa-arvoiset palvelut ja osallistuminen tietoyhteiskunnan kehittämiseen pitkäjänteisesti.

Kirjoittaja on Finnet-ryhmään kuuluvan Kuopion Puhelin Oyj:n toimitusjohtaja. Aiemmin hän on toiminut energiakonserni Atro Oyj:n toimitusjohtajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Saksan hallitus­neuvottelut: Merkel uskoi jo ratkaisuun – FDP marssi ulos

    6. 6

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    7. 7

      Etla: Suuryritysten merkitys Suomen taloudelle luultua merkittävämpi

    8. 8

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    9. 9

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    10. 10

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää