Elintarviketeollisuuden haasteet

Julkaistu:

Elintarviketeollisuuden ja kaupan kansainvälistyminen on nopeutunut viime vuosina kaikkialla maailmassa. Lähialueillamme tapahtuvan kehityksen lisäksi elintarviketeollisuuden ja kaupan globaali kehitys vaikuttavat Suomen elintarviketeollisuuden toimintamahdollisuuksiin monin eri tavoin tulevina vuosina. Elintarviketeollisuuden rakenne kehittyy yritysostojen ja erilaisten yhteenliittymien kautta nopeaa vauhtia. Kaupan ketjujen kasvu omalta osaltaan edellyttää myös kasvua teollisuudelta. On arvioitu, että elintarvikealan yrityksistä noin 25 toimii tulevaisuudessa globaalisti.

Kansainvälistymisen vetureina elintarvikealalla ovat muutamat ylikansalliset monialayritykset. Kilpailun kiristyessä yhä globalisoituvilla markkinoilla nämä yritykset ohjaavat kehitystä sekä päivittäistavarakaupassa että elintarviketeollisuudessa. Suuret kaupan ketjut keskittyvät edelleen ja valitsevat kumppanikseen suuria tavarantoimittajia. Kun ketjujen kansainvälinen liittoutuminen lisääntyy, vain parhaat tavarantoimittajat pääsevät ketjutoimittajiksi. Sopimukset tavarantoimittajien ja kaupan välillä samoin kuin hintapäätökset halutaan myös kansainvälistää. Myös kaupan omien tuotemerkkien (private-label) osuus on kasvussa joten hyllytilaa ei kovin monille tavarantoimittajille riitä. Ne tavarantoimittajat, joilla ei ole mahdollisuutta päästä suurten ketjujen tavarantoimittajiksi tyytyvät myymään tuotteita pienemmille valikoiduille ostajaryhmille.

Sähköinen liiketoiminta kehittyy nopeasti parantaen ruokaketjun tehokkuutta ja tuottavuutta. Elintarvikkeiden jäljitettävyys tulee olemaan avainasemassa tulevaisuudessa. RFID-pohjaisten tunnisteiden käyttöönotto tuo täysin uusia ulottuvuuksia logistisiin ratkaisuihin. Etätunnisteilla pystytään valvomaan tuotteiden kulkua läpi koko logistisen ketjun ja parantamaan varastojen hallintaa. Esimerkiksi amerikkalainen Wal-Mart tulee vaatimaan vuoden 2005 alusta sadalta suurimmalta yhdysvaltalaiselta tavarantoimittajaltaan tuotteiden varustamisen RFID-tunnisteilla. Suurimpia esteitä tällä hetkellä ovat etätunnisteiden korkeat hinnat, mutta niiden yleistyttyä myös yksikköhinnat laskevat. Vuoden 2006 loppuun mennessä etätunnistimet tulevat olemaan kaikissa Yhdysvalloissa myytävissä elintarvikkeissa.

Kauppa ja elintarviketeollisuus ovat myös Suomessa pyrkineet viime vuosina kohdistamaan ECR-pohjaiseen (Efficient Consumer Response) koko toimintaketjun hallintaan, jossa pyritään yhdistämään sekä informaatio että tavara ja palveluvirrat. Kehittämistavoitteina ovat asiakaslähtöisyys, tuotteiden hyvä saatavuus, toimitusprosessien nopea läpimeno ja yhdessä saavutettu kustannusetu. Logistiikalla ja etenkin tiedon hallinnalla on keskeinen merkitys yrityksen kilpailukyvyn määrittäjänä.

Kuluttajien merkitys nousee yhä suuremmaksi haasteeksi. Elintarvikkeiden valmistajien on oltava yhä enemmän tietoisia kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Myös pakkausten ulkonäkö on erittäin tärkeä sen lisäksi, että pakkauksesta tule käydä ilmi kaikki oleellinen tuoteinformaatio. Tulevaisuuden älypakkauksissa on tunnistetarrojen lisäksi erilaisia indikaattoreita, jotka välittömästi kertovat kuluttajille tuotteen mahdolliset valmistus- tai säilytysvirheet. Kuluttajille tarjottavan edullisen hinnan, saatavuuden, turvallisuuden ja valikoimaratkaisujen rinnalle nousevat yhä enemmän mielihyvän tuottaminen ja elämysten tarjonta. Megatrendeinä pidetään ruuan valmistuksen helppoutta, terveellisyyttä ja mielihyvää. Johtavat elintarvikevalmistajat suuntaavat yhä enemmän tutkimus- ja tuotekehitystään hyvinvointia ja terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin ruuan makua ja nautintoa unohtamatta. Uusia innovaatioita on tultava jatkuvasti markkinoille.

Miten sitten suomalainen elintarviketeollisuus ja kauppa pärjäävät kiihtyvässä kilpailussa? Kuluttajia houkutellaan tänä päivänä yhä enemmän halvoilla hinnoilla. Kaupan eri ryhmittyvät kilpailevat tosiaan vastaan hintatarjouksin ja kaupan johto arvelee hintojen edelleen laskevan. Motivoiko kuluttajaa todellakin vain halpa hinta. Hintakilpailu ulkomaisia kauppaketjuja vastaan on vaikeaa, sillä ne ovat kustannustehokkuudeltaan ja volyymiltään eri luokkaa kuin kotimainen kauppa. Kun hintakilpailu vielä entisestään kovenee, niin täytyy vain ihmetellä, mistä riittää resursseja kansainvälisen kaupan ennakoimien megatrendien, terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintarvikkeiden, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ehkä hintamielikuvan sijaa tulisi asiakkaita lähestyä palvelulla ja laadukkailla tuotteilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    4. 4

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    5. 5

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    6. 6

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää