Eläköitymisaalto pakottaa kunnat järjestelmäuudistuksiin

Julkaistu:

Kuntien työntekijöistä kolmannes surffailee pian eläkkeellä

Kunnat käyttävät tietotekniikkaan vajaan prosentin verran vuosittaisista kuluistaan. Eniten euroja nielee terveystoimi, jossa tietotekniikka haukkaa viitisen prosenttia kustannuksista.

Toiminnan tehostamista tarvitaan myös nykyisten käyttömenojen hillitsemiseksi. Monissa kunnissa onkin tartuttu toimeen ja prosesseja on viritetty uuteen uskoon.

Esimerkiksi Espoossa on viimevuotisen prosessikartoituksen avulla säästetty tänä vuonna jo 80 henkilötyövuotta. Lisää säästöjä on tulossa uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä.

Kaikkea ei kannatatehdä itse

Useissa kunnissa on havaittu, että kaikkea ei kannata tehdä itse. Yhteistyötä on pitkään tehty muun muassa terveydenhuollossa, mutta nyt yhteiskäyttöiset järjestelmät ovat lyömässä läpi myös taloushallinnossa. Esimerkiksi Valkeakoskella ollaan ottamassa käyttöön viiden kunnan yhteistä järjestelmää.

Market-Visio tekee vuosittain eri toimialoilta tutkimuksen ”IT-kustannukset, investoinnit ja hankkeet Suomessa”. Uusimman tutkimuksen tuloksia ei ole vielä analysoitu, mutta viime kesäkuussa ilmestyneen edellisen tutkimuksen mukaan kunnallisella alalla oli selvää halukkuutta lisätä investointeja ja aloittaa hankkeita.

Market-Vision analyytikko Elina Mäkinen uskoo tulosten olevan edelleen ajankohtaisia, sillä kunnallisella alalla aikeet pysyvät hänen mielestään todennäköisemmin kuin yksityisillä aloilla. Lisäksi eläköitymispaine aiheuttaa selviä toiminnan tehostamistarpeita kuntapuolella.

Viime vuonna vajaa puolet kyselyyn vastanneista 31 kunnasta sanoi aikovansa aloittaa tänä vuonna sähköisen laskutuksen hankkeen. Suurina teemoina nähtiin myös www-ratkaisut ja kuntalaisten sähköiset asiointimahdollisuudet sekä dokumenttien hallinta.

Painopiste sosiaali-ja terveyspuolella

Myös Kuntaliitto on selvittänyt kuntien it-hankintoja. Äskettäin tehdyssä selvityksessä haettiin vastauksia siihen, miten tietoyhteiskuntafoorumin julkilausumat ovat toteutuneet. Samalla kunnilta kyseltiin tietotekniikkainvestoinneista.

Vielä julkaisemattoman selvityksen mukaan kunnallishallinnon ohjelmistohankinnoissa painopiste on sosiaali- ja terveyspuolen ohjelmistoissa. Myös taloushallinnossa tehdään uudistuksia ja toiminnanohjausjärjestelmien hankintojakin on vireillä.

”Säästöjen lisäksi kunnat pyrkivät tuottavuuden kehittämiseen. Olennaista on, että päästään joustavampiin organisointimahdollisuuksiin”, kehittämispäällikkö Heikki Lunnas Kuntaliitosta sanoo.

Kunnat ovat myös perustaneet entistä enemmän sisäisiä ja yhteisiä palvelukeskuksia.

Tietoyhteiskuntafoorumin keskeisiä viestejä oli Lunnaksen mukaan saada tietojärjestelmäuudistukset ajoissa liikkeelle, sillä noin kolmannes kunnallishallinnon työntekijöistä on siirtymässä eläkkeelle vuoteen 2010 mennessä. Jos rationalisointihyötyjä halutaan saada, päätöksiä pitäisi tehdä nyt.

Irtisanomisten pelkojarruttaa uudistuksia

”Yksityisen sektorin toimijoiden pitää jatkuvasti kehittää toimintaansa, jotta ne säilyisivät kilpailukykyisinä. Julkisella puolella taas poliittisten ja virkamiespäättäjien on monesti helpompi jatkaa vanhalla linjalla. Usein jos virkamiehiltä löytyy näkemystä, poliittinen taho lyö jarrua”, konsulttiyritys Accenturen julkisten palveluiden toimialajohtaja Elina Piispanen pohtii.

Valtiolla nähdään jo uusiutumistarve, mutta kuntapoliitikot vielä arkailevat. Ehkä arkuuteen vaikuttavat tulossa olevat kunnallisvaalit. Viime vuoden valtiollisten vaalien jälkeen valtiotasolla todella haetaan Piispasen mukaan kehittämiskohteita.

Voi olla, että kunnissa pelätään hankintojen tuomia rationalisointihyötyjä, mutta irtisanomisten sijasta kunnissa voidaan sijoittaa ihmisiä uudestaan tai palkata eläkkeelle siirtyvien tilalle ihmisiä toisiin tehtäviin, joissa ihmistyövoimaa ei voida korvata tietojärjestelmillä.

”Mahdollisuuksien ikkuna on auki nyt. Seuraava kunnallisvaalikausi on olennainen. Jos olisin kunnallispoliitikko, pyrkisin kehittämään toimintaa ennemmin kuin toimisin jarrumiehenä”, Piispanen sanoo.

Järjestelmien käyttöweb-selainpohjaiseksi

WM-data Novon kuntatoimialan myyntijohtaja Pauli Päivärinta näkee, että kuntien it-hankinnoissa trendinä on nyt tehokkuuden ja kustannussäästöjen hakeminen. Kustannussäästöjä tavoitellaan myös seudullisella yhteistyöllä ja prosessien sähköistämisellä.

”Sähköiset palvelut edellyttävät perusjärjestelmien osittaista uudistamista, mutta ennen kaikkea prosessien kuvaamista”, Päivärinta sanoo.

Kuntien tietohallinnon perusteeseiksi Päivarinta naulaa kustannussäästöjen ja sähköisten prosessien lisäksi myös vain kerran tapahtuvan tietojen syötön, selainpohjaisuuden sekä konsernirakenteen. Konsernirakenne tarkoittaa, että tietotekniikkaa voidaan hoitaa seudullisessa yhteistyössä, jossa kaikki kunnat ovat itsenäisiä, kuten konsernin yksiköitä.

Monilla kunnallishallinnon järjestelmillä on ollut varsin pitkät elinkaaret, minkä vuoksi on luonnollista, että niitä ollaan uusimassa. Edelleen on käytössä 1980-luvulla käyttöön otettuja ohjelmistoja. Lunnas tosin muistuttaa, että liian pitkän käytön sijasta suurempi synti on ennemminkin ollut liian nopeat vaihtosyklit.

Eri ohjelmistojen käyttöikään vaikuttaa toimittajapolitiikka - se, missä tahdissa ohjelmistoja päivitetään ja missä tahdissa ohjelmistojen tuki lopetetaan. Se, että sosiaalitoimen ohjelmistoja ollaan nyt paljon uusimassa, johtuu siitä, että toimittajat ovat lopettamassa ohjelmistojen tukea.

Tietotekniikka unohdettu kuntien strategioissa

Kuntaliiton selvityksessä käytiin läpi myös kuntien strategioita, joissa Lunnaksen mukaan kiinnitti huomiota se, että tietotekniikalla oli rooli vain harvoissa kunnissa esimerkiksi palveluiden kehittämisessä.

”Suurimmalla joukolla kunnista tietotekniikalla ei ollut minkäänlaista roolia. Strategioissa kyllä otettiin kantaa veroäyrin hintaan tai kulujen karsintaan, mutta tietotekniikan tuomasta tuottavuuden lisäyksestä ei juuri puhuttu”, Lunnas sanoo.

Lunnaksen mukaan on kyllä joitakin huippukuntia, jotka eivät strategioissaan kiinnitä tietotekniikkaan huomiota, mutta tekevät kuitenkin asioita. Myös päinvastaisia esimerkkejä löytyy: Strategiat ovat hienot, mutta toteutus puuttuu.

WM-data Novon kunnallishallinnon liiketoimintayksikön johtaja Pentti Syyrakki kertoo, että kunnallishallinnon it-järjestelmäkauppa on käynyt hyvin jo vuoden verran. Nyt hankitaan erityisesti seutukunnallisia ratkaisuja hallintoon ja toiminnanohjaukseen.

”Kun hankitaan yhteiset ohjelmistot yhteiselle palvelimelle, säästetään ohjelmisto- ja laitehankintakustannuksia. Myös koulutuksessa voidaan säästää, kun se voidaan keskittää samalla”, Syyrakki sanoo.

Toinen käytetty hankintamalli on se, että kuntayhtymä tai tilitoimistotyyppinen yritys käyttää ohjelmistoja, laskee palkat ja hoitaa reskontrat.

Tietotekniikalla vieläpaljon mahdollisuuksia

Kuntapuolen etuna yksityisiin järjestelmähankkeisiin verrattuna Syyrakki pitää sitä, että prosessien mallintamista ei tarvitse tehdä aivan a:sta ö:hön, sillä kunnat eivät poikkea toiminnoiltaan niin paljon toisistaan kuin yritykset. Lisäksi aiemmista prosessikartoituksista saatua pohjaa voidaan käyttää hyväksi uusissa projekteissa.

Syyrakki uskoo, että kuntien toimintaa voidaan vielä tehostaa roimasti tietotekniikalla. Esimerkiksi sähköinen asiointi on hänen mielestään vielä alkutekijöissään.

Piispanen on sitä mieltä, että toiminnanohjausjärjestelmät leviävät isojen kaupunkien, kuten Tampere ja Espoo, lisäksi myös pienempiin kaupunkeihin. Pienet yksiköt voivat yhdistää voimansa seudullisissa hankkeissa.

Piispanen muistuttaa, että kyse ei ole pelkästä ohjelmistohankinnasta, vaan kunnissa pitää olla valmius uuteen toimintatapaan. Lisäksi tarvitaan riittävää tukea ja perehdyttämistä.

Toimintojen ulkoistaminen tulee pian

Suomessa ei vielä ole nähty kunnallishallinnon toimintojen ulkoistamisia. Piispanen kertoo, että esimerkiksi Kööpenhaminan kaupunki ulkoisti henkilöstöhallintonsa Accenturelle. Sen sijaan, että kaupunki olisi uudistanut järjestelmänsä, Accenture kehittää uuden järjestelmän ja alkaa käyttää sitä.

”Suomessa ulkoistetaan perusinfrapalveluita kuten ylläpitoa, mutta kyllä toimintojenkin ulkoistaminen varmaan tulee ajan myötä”, Piispanen arvelee.

Sähköisellä asioinnilla kunnat voivat tehostaa palveluitaan, mutta Accenture näkee, että kunnat ovat edelleen jäljessä yritysmaailmasta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    4. 4

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    9. 9

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    7. 7

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    7. 7

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    11. Näytä lisää