Onko Euroopan unionintietoyhteiskuntastrategia kestävä?

Julkaistu:

Keskusteltaessa tietoyhteiskuntastrategioista esille nousee kysymys siitä, mikä tietoyhteiskuntastrategioiden suhde on televiestintämarkkinoiden vapauttamiseen. Markkinoiden vapauttaminen myös televiestinnässä oli pääkysymys Euroopan komission Bangemann-raportissa vuonna 1993 ja Action Planissa vuonna 1994. Markkinoiden liberalisointi voi olla se aloite, joka nousee voimakkaimmin esille niistä tietoyhteiskunta-aloitteista, joista keskusteltiin jo 1990-luvun alkupuolella Euroopassa.

Televiestintämarkkinoiden vapauttaminen pitää ymmärtää olennaisena osana EU:n tietoyhteiskuntastrategiaa. Vaikka erilaisia käsityksiä tietoyhteiskuntastrategian osista ja suunnasta on ollut esillä, EU:n yleinen strategia voidaan nähdä vastauksena teknologian ja kansainvälisen talouden kehitykselle ja yleisesti osana markkinoiden vapauttamista. Voidaan otaksua, että yhteisymmärrys EU:n tietoyhteiskuntastrategiasta on varsin laaja EU-maiden päätöksentekijöiden keskuudessa. Toki yhteisymmärrys heilahtelee ja eri yksityiskohdat painottuvat riippuen kyseisen maan kehitysvaiheesta ja toimijoista.

EU:n televiestintämarkkinoiden ja radio- ja TV-markkinoiden strategioissa voidaan nähdä selvä eroavuus. Televiestintämarkkinoiden kehittämisessä painopiste on selvästi ollut vapauttamisen ja deregulaation puolella. Esimerkiksi markkinoilla toimiville yksityisille yhtiöille on annettu vapaus investoida televiestintäverkkoihin.

EU:n strategia radio- ja TV-toiminnassa painottaa kulttuuripolitiikkaa, ja sen voidaan väittää olevan julkisen edun logiikan hallinnassa. Media-alalla poliittisena pyrkimyksenä on ollut säilyttää julkinen sfääri, joka edustaa moniarvoisuutta ja kansallista itsemääräämistä. Tavoite on ollut tarjota moninainen media-kokonaisuus, joka sisältää sekä julkisia että yksityisiä mediatoimijoita.

EU:n tavoitteena on yhtenäistää televiestinnän ja radio- ja TV-toiminnan strategiat yhteen yleiseen tietoyhteiskuntastrategiaan. Tämän vuoksi EU:ssa on jouduttu ottamaan huomioon eriäviä intressejä, kuten vastakohtaparit taloudelliset ja kulttuuriset intressit sekä paikalliset ja globaalit intressit.

1990-luvun alkupuolen jälkeen painopiste EU:n laatimissa tietoyhteiskuntakehittämistavoitteissa on selvästi ollut taloudellisissa intresseissä. Tämä ei koske pelkästään televiestintämarkkinoiden kehittämistä. Myös mediapuolella edellytykset ja intressit ylläpitää laajaa niin sanottua public service -toimintaa ovat muuttuneet. Muutokset, joilla on ollut vaikutuksia muun muassa public service -yhtiöiden organisaatioon, talouteen sekä ohjelmatarjontaan, ovat seurausta yhtiöiden taloudellisista realiteeteista, kiristyvästä kilpailutilanteista – ja ilmiselvästi myös sovelletusta strategiasta tai politiikasta.

On kyseenalaista, voidaanko nykyisellä tietoyhteiskuntastrategialla ylläpitää ja turvata tiedon, informaation, ideoiden, mielipiteiden ja kulttuuristen aktiviteettien vapaa ja tasapainoinen liikkuvuus. Jos tavoitteena on saada kokonaiskuva ajetusta tietoyhteiskuntastrategiasta eikä vain tietystä taloudellisesta tai teknologisesta näkökulmasta, pitäisi myös ottaa huomioon sovelletun strategian seuraukset ja sen vaihtoehdot. Ainoaa oikeaa tietä ei ole.

Väitettä EU:n tietoyhteiskuntastrategian kestämättömyydestä voidaan perustella sillä, että EU:n johtavat päätöksentekijät, strategianlaatijat ja markkinatoimijat eivät ole ottaneet riittävästi huomioon tuotannon ja kulutuksen tasapainoa. Toisin sanoen kehitys digitaaliseen tietoyhteiskuntaan tai talouteen on ehkä liian sinisilmäisesti annettu mennä vapaan markkinalogiikan mukaan.

Kirjoittaja on media- ja tekijänoikeuden tutkija Vaasan yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    7. 7

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    8. 8

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    9. 9

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää