Turvaammeko suomalaisen tietoyhteiskunnan tulevaisuutta?

Julkaistu:

Suomessa on totuttu siihen, että maamme tietoliikenneverkot edustavat laadultaan ja luotettavuudeltaan maailman huippua. Maatamme on aikaisemmin syystäkin pidetty tietoyhteiskuntakehityksen edelläkävijänä.

Viranomaisten viisas lupapolitiikka, jossa ei ole lähdetty rahastamaan toimiluvista sekä pitkään jatkunut ja viime aikoina huomattavasti kiristynyt kilpailu ovat omalta osaltaan edesauttaneet suomalaista tietoteollisuutta myös kansainvälisiin saavutuksiin.

Suurten välimatkojen maassa televiestintäoperaattorit ovat aina olleet suomalaisen tietoyhteiskuntakehityksen ytimessä. Operaattoreiden perustehtävä on ollut investoida sellaiseen tekniikan ja verkkojen rakentamiseen sekä palvelujen kehittämiseen, joka on mahdollistanut omalta osaltaan Suomen kehityksen kilpailukykyisenä hyvinvointivaltiona.

Kehittyneet ja uusinta teknologiaa käyttävät Suomen televerkot ovat usein myös toimineet referenssinä tietotekniikkateollisuutemme vientiponnisteluille, kun ensimmäinen ostaja tuotteille on löytynyt Suomesta.

Näin toimimalla olemme saavuttaneet tilanteen, jossa Suomen matkapuheluhinnat Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimusten mukaan ovat olleet Euroopan toiseksi edullisimmat pinta-alaltaan Suomeen verrattuna murto-osan olevan Luxemburgin jälkeen.

Viimeisimmän vertailun tekemisen jälkeen hinnat Suomessa ovat vielä laskeneet useita prosentteja, joten Suomen hinnat ovat nykyisin mitä todennäköisimmin Euroopan halvimmat. Vuosittain matkapuhelujen hinnat ovat laskeneet keskimäärin kuudesta kahdeksaan prosenttia. Myös laajakaistahinnoittelu on laskenut viime vuoden aikana 22–40 prosenttia. Yleisimmän liittymämuodon (512 kbit/s) hinta laski neljänneksen.

Tästä hyvästä tilanteesta huolimatta viranomaissääntelyn ilmapiirissä on tapahtunut muutos: viranomaiset ovat lisäämässä sääntelyä loppuasiakashintojen alentamiseksi jo tiukasta kilpailusta johtuvasta hintojen alenemisesta huolimatta.

Muuttuneen politiikan ajankohtaisin esimerkki on valmisteilla oleva lakimuutos siirtää kiinteästä verkosta matkapuhelinverkkoon soitetun puhelun hinnoitteluoikeus matkaviestintäoperaattorilta kiinteän verkon operaattorille.

Arviot tässä yhteydessä siirtyvästä varallisuudesta liikkuvat 100 miljoonan euron ympärillä. Kuluttajalle hyvä uutinen on, että pienet paikallisoperaattorit ovat luvanneet siirtää sen loppuasiakashintoihin. Suomalaiselle tietoliikennealalle ja esimerkiksi kotimaisille laitetoimittajille kuten Nokialle huonompi uutinen on, että tässä yhteydessä Suomen televiestintämarkkinoilta poistuu vastaava summa investointirahaa.

Lisäksi voi kysyä, miten perusteltua on siirtää hinnoitteluoikeus valtakunnallisesti voimakkaasti kilpailluilta matkaviestintämarkkinoilta kullakin alueella vain yhden kiinteän verkon operaattorin hallitsemalle paikallismarkkinalle. Suurimpia häviäjiä tässä muutoksessa tulevat olemaan vailla omaa matkaviestintäverkkoa toimivat palveluoperaattorit.

Varsinkin matkaviestintäliiketoiminnassa Suomen markkinatilanne on muuttunut rajusti. Muutamassa vuodessa olemme siirtyneet kahden tai kolmen matkaviestintäoperaattorin markkinasta tilanteeseen, jossa lähes 30 toimijaa tarjoaa matkaviestintäpalveluja. Suurin osa näistä on niin sanottuja palveluoperaattoreita, jotka toimivat joko TeliaSoneran, Elisan tai Finnetin matkaviestintäverkoissa.

Tyypillistä näille uusille, ketterille ja julkisuuden usein ihailemille palveluoperaattoreille on, että ne keskittyvät perustuotteisiin: välittämään puhetta ja tekstiviestejä mahdollisimman halvalla. Niiden palkkalistoilla voi olla muutama henkilö tai muutamia kymmeniä, kun kolme suurinta operaattoria samanaikaisesti työllistää yli 20 000 suomalaista veronmaksajaa, joista merkittävä osa on kansallista osaamispääomaa kasvattavassa tuote- ja kehitystyössä.

Suomen viranomaiset ovat vaikean tehtävän edessä. Samanaikaisesti on kyettävä huolehtimaan Suomen kehittymisestä johtavaksi tietoyhteiskunnaksi ja yhtenäistämään lainsäädäntöä Euroopan unionissa, jonka useimmat jäsenmaat ovat teletoiminnassa lähtökohtaisesti aivan erilaisessa tilanteessa kuin Suomi.

Suomi tulisi lisäksi pitää houkuttelevana markkinana yritysten investoinneille. Suomen sääntelyilmapiiri on huomattu myös kansainvälisissä sijoittajapiireissä. Tunnettu Credit Suisse - First Boston -pankkiiriliike kehottaa maaliskuussa 2004 julkaisemansa Euro Telcos Regulation -raporttinsa etusivulla välttämään sijoittamista muun muassa TeliaSoneraan yhtiön kotimarkkinoiden viranomaissääntelyn voimakkaan otteen vuoksi.

Palveluoperaattoriliiketoiminnan houkuttelevuus perustuu kansalliseen sääntelypolitiikkaan, jossa mahdollisimman alhaiset loppuasiakashinnat pyritään varmistamaan mahdollisimman alhaisilla verkkoon pääsyn hinnoilla. Näin verkon omistaja joutuu tarjoamaan oman verkkonsa toisen operaattorin käyttöön käytännössä samalla kustannuksella kuin sen käytöstä koituu kustannuksia sille itselleen.

Verkkoja omistavien operaattoreiden johdolle käy päivä päivältä vaikeammaksi perustella omistajilleen, miksi näiden tulisi investoida televerkkojen kehittämiseen, jos näille investoinneille ei sallita omistajien riittäväksi katsomaa tuottoa.

Olemme erityisen tärkeiden kysymysten äärellä, ei vain teletoimintaa harjoittavien yritysten, vaan myös koko kansantaloutemme kehityksen ja Suomen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Yrityksiltä on perinteisesti totuttu peräänkuuluttamaan yhteiskuntavastuuta. Nyt tuo sama yhteiskuntavastuu tulisi ulottaa myös kansalliseen sääntelyyn: lyhytjänteisen hintojen alas ajamisen sijasta viranomaisten tulisi turvata pitkäjänteinen tietoyhteiskunnan kehitys, palvelujen korkea laatu sekä työllisyys ja innovointikyky.

Kirjoittaja on TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    10. 10

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää