Liito-orava joka tupaan

Julkaistu:

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Pertti Rassi kertoi viime kuussa eräässä seminaarissa tutkimuksesta, jonka yhtenä pienenä osana on maamme liito-oravakannan laskeminen. Pienenä, mutta vain ekologisesti.

Poliittisesti asia on sitäkin suurempi, ainakin kaikkien aitojen ympäristönsuojelijoiden kannalta. Esimerkiksi ympäristöministeriössä ollaan sitä mieltä, että uhanalaisten lajien suojelurahat tulisi suunnata uhanalaisten lajien suojeluun – eikä esimerkiksi niihin, joista jotkut järjestöt pitävät meteliä.

Rassin esitys oli tyrmäävä. Tutkimusruuduista on laskettu vasta kolmasosa, mutta jo nyt tiedetään, että liito-oravapareja on vähintään se 50 000, mikä oli aikaisemmissa arvioissa yläraja.

Lähellä on, että pareja löytyy yli 200 000, jolloin jokaiselle Suomen 446 000:lle yli kahden hehtaarin metsätilalle riittäisi ihan ikioma liituri.

Tulossa on muheva riita. Liito-oravan suojelustatuksen heikentämistä tultaneen esittämään. Ympäristöjärjestöt tuskin hyväksyvät tätä. Perustelutkin on jo esitetty, myös julkisuudessa.

Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen nimittäin sanoi Johannesburgin ympäristökokouksessa syyskuussa 2002, että Lapin ja Itä-Siperian välinen alue "on itsessään luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas koska. . . uhanalaisten lajien määrä ei ole siellä niin suuri kuin tropiikissa".

Luontoa siis pitää suojella paitsi siellä, missä se on uhanalaista, myös siellä, missä se ei ole uhanalaista.

Sama linjaus näkyy myös järjestön suhtautumisessa Etelä-Suomen metsien luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Toki se allekirjoitti asiaa varten laaditun ohjelman, mutta vain siksi, että ohjelmaan varattu raha "kannatti ottaa pöydältä pois pyörimästä", kuten asian ilmaisi liiton työntekijä Tapani Veistola. Samassa, viime heinäkuisessa sähköpostiviestissään Veistola ilmoitti, ettei allekirjoittaminen tietenkään tarkoittanut ohjelman hyväksymistä muilta osin.

En aio nyt antaa muille tahoille neuvoja siitä, miten luonnonsuojeluliiton allekirjoituksiin erilaisissa sopimuksissa kannattaa suhtautua. Sen sijaan kysyn, miksi sitä ei kiinnosta luonnonsuojelu.

Etelä-Suomen metsien suojelutyössä on esimerkiksi havaittu, että alueen valtionmailla on korkeintaan 3 000 sellaista hehtaaria, jotka voisivat luonnonsuojeluliitonkin hyväksymien kriteerien mukaan olla suojelun arvoisia. Silti niitä pitäisi liiton mielestä suojella 200 000. Pelin henki on, että perustelut kyllä löytyvät.

Metsäsektorilla ei haluta lähteä tällaiseen, koska kunnollinen, oikeasti uhanalaiseen luontoon kohdistuva suojelu on tärkeintä sille itselleen – se on itse asiassa ainoa mahdollinen toimintatapa.

Turhien hehtaarien suojelemiseen ei ole sen kummemmin tarvetta kuin rahaakaan, eikä se saa edes ympäristöviranomaisten tukea – he kutsuvatkin tällaista metsäyritysten propagandasuojeluksi.

Kiinnostava kysymys on, miksi sitä ajavat ympäristöjärjestöt.

Kirjoittaja on Suomen Metsäyhdistyksen viestinnän suunnittelija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Trump lätkäisi isot tuontitullit pesukoneille ja aurinkopaneeleille – näin markkinat reagoivat

    2. 2

      Keskuskauppakamarin tuleva toimitusjohtaja: Suomen tulisi olla valmis kasvattamaan EU-jäsenmaksuaan

    3. 3

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    4. 4

      Kreikka etenee kohti lainaohjelman päättymistä – 7 miljardia maksuun

    5. 5

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    6. 6

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    7. 7

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    8. 8

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    9. 9

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    10. 10

      Kaisa Vikkulalle lähtöpassit Sopranosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    2. 2

      Matti kertoi yli 100 000 euron tuloistaan ja rahapulasta – tämän takia ”rikkaiden köyhien” ongelmat jäävät piiloon

    3. 3

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    4. 4

      Lehdet: Nordea kieltää työntekijöiltään bitcoinin

    5. 5

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Pakastemaissista löytyi listeriabakteeria – palauta tyhjä paketti kauppaan

    7. 7

      Superrikkaiden varallisuus paisui edelleen: 42 ihmistä vauraampia kuin puolet maailmasta

    8. 8

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    9. 9

      Ruotsissa asuntojen hinnat pudonneet jopa 1 000 euroa per neliö – ”Suomessa varoitellaan ihan turhaan”

    10. 10

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Yli 100 000 euroa vuodessa tienaavan Matin rahapula kummastuttaa – ”Että kehtaatkin valittaa”

    6. 6

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    7. 7

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    8. 8

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    11. Näytä lisää