Rukajärven tiellä

Julkaistu:

Eri puolille Suomea on noussut useita keskuksia, jotka havittelevat elokuvia ja tv-sarjoja. Tavoitteena on työllistää paikallisia ihmisiä ja yrityksiä sekä synnyttää alueelle omia tuotantoyhtiöitä.

Rukajärven tiestä se alkoi. Tuotantoyhtiö Matila & Röhr kuvasi 1998 Kainuun korvessa menestyselokuvansa ja osoitti, että elokuvan kuvaukset voivat jättää maakuntaan huomattavasti rahaa ja työllistää paikallisia. Elokuvan 2,3 miljoonan euron budjetista jäi Kainuuseen noin puolet.

Samoihin aikoihin alkoi suomalaisen elokuvan nousukausi ja monet maakunnat näkivät tilaisuutensa tulleen. Ensin heräsi Oulu, missä oli jo Rukajärven tien aikoihin suunnitelmat alueellisen keskuksen perustamisesta.

Pohjoinen elokuva- ja mediakeskus POEM perustettiin 1999, ja ensimmäiset tuotannot se sai vuonna 2000. Sen jälkeen POEM on tukenut 67 elokuvatuotantoa alueella. Toiminnanjohtaja Markku Flinkin mukaan tavoitteet on saavutettu.

– Olemme kolmen viime vuoden aikana investoineet tuotannolliseen toimintaan 1,6 miljoonaa euroa. Tuotantojen taloudelliset vaikutukset ovat olleet alueella 6,2 miljoonaa euroa, Flink kertoo.

– Euro palautuu siis vähintään kolminkertaisena, jopa nelinkertaisena alueelle. Se on kannattavaa toimintaa ja sen takia siihen on perusteltua ohjata julkista rahoitusta.

Sittemmin keskuksia on perustettu Satakuntaan, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan. Elokuvatuottajan mielestä neljä keskusta on Suomen kokoisessa maassa paljon.

– Ovat ne ainakin haasteellisen tehtävän edessä, muotoilee Suomen elokuvatuottajien keskusliiton puheenjohtaja Lasse Saarinen.

Innostuksen taustalla on Trollhättanin menestystarina: pieni kaupunki Lounais-Ruotsissa on onnistunut reilussa kymmenessä vuodessa rakentamaan menestyvän tuotantokeskuksen ja pysäyttämään autoteollisuudesta eläneen kaupungin taantumisen.

Ruotsissa kuvataan Saarisen mukaan kuitenkin 25–30 pitkää elokuvaa vuodessa, kun Suomessa vain kymmenkunta. Trollhättan houkuttelee sijaintinsa vuoksi joka vuosi muutaman elokuvan myös Tanskasta ja Norjasta.

Suomessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle on lähdetty yleensä maisemien takia.

– Jollei tarina ole sellainen, että se automaattisesti sijaitsee muualla kuin Uudellamaalla, pitää muualla kuvaamisesta saada taloudellista etua, Saarinen tiivistää.

Jos alue pystyy rahoittamaan osan siellä kuvatusta elokuvasta, sillä on Saarisen mukaan mahdollisuus saada tuotanto.

Nakkilaan pystytetty Villilä aikoo tulevaisuudessa tarjota siellä kuvattaville elokuville rahoitusta perustettavan rahaston kautta. Toiminnanjohtaja Aarne Norbergin mukaan kyseessä on elokuvien riskirahoitus.

Villilällä on kovat tavoitteet. Norberg visioi, että Nakkilassa kuvataan muutaman vuoden päästä 5–6 elokuvaa vuodessa.

Jos elokuvia tehdään silloin yhtä vähän kuin nyt, puolet suomalaisista elokuvista kuvattaisiin Nakkilassa.

– Trollhättanin tapaisia studiokeskuksia, joilla on liiketaloudellista merkitystä, ei mahdu kuin yksi Suomeen, Norberg toteaa.

Maakunnissa pyritään siihen, että tuotannoissa käytetään mahdollisimman paljon paikallisia yrityksiä ja työvoimaa. Joensuuhun elokuvia haalivan East Finland Film Commissionin projektijohtaja Jenni Lähteenmäki uskoo, että tulevaisuudessa iso osa työvoimasta löydetään Joensuusta.

Useimmiten elokuvien ohjaajat haluavat valita ainakin taiteellisesti vastaavat ihmiset itse.

– Teknisesti toteuttavan työn tekijät, kuten valoassistentit voidaan koota alueeltakin, Lasse Saarinen arvioi.

Tv-tuotannot, esimerkiksi pitkät tv-sarjat, ovat Saarisen mielestä realistisempi pohja alueellisille keskuksille, koska elokuvatuotantojen saaminen säännöllisesti on vaikeaa. Tv-tuotannoissa ei myöskään ole yleensä yhtä suuret taiteelliset vaatimukset kuin elokuvissa, jolloin suurempi osa henkilöstöstä voidaan löytää alueelta.

Maakuntien tuotantokeskuksista ei tunnusteta, että verinen taistelu elokuvatuotannoista olisi aluillaan. Kukin pyrkii löytämään oman tonttinsa erikoistumalla.

Esimerkiksi Oulussa haetaan kasvua myös peliteollisuudesta, Vaasassa taas on erikoistuttu tv-tuotantoihin, erityisesti digi-tv-palvelujen kehittämiseen.

Ainoastaan Villilä aikoo keskittyä pelkästään pitkiin elokuviin. Aarne Norbergin mielestä vain niistä voi saada tarpeeksi rahaa, jotta toiminta olisi liiketaloudellisesti kannattavaa.

Norbergin mukaan alueen yritykset saavat alkuvaiheessa vain lisäbisnestä elokuvista. Pelkästään elokuvatuotantoja palvelevilla paikallisilla yrityksillä on menestymisen edellytykset vasta, kun alueella kuvataan 5–6 elokuvaa vuodessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    6. 6

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    7. 7

      Espanja laski kasvuennustettaan Katalonian kriisin aiheuttaman epävarmuuden takia

    8. 8

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    9. 9

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    10. 10

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    6. 6

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    9. 9

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    10. 10

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää