Pörssikerho tiukkaa sijoitustietoa

Julkaistu:

Sijoitus: Jyväskyläläiset opiskelijanuoret totesivat, ettei pelkkä koulutieto riitä sijoittamiseen. Opiskelijoiden opintoretkellä selvisi myös, ettei yksiselitteisiä vastauksia aina saa ammattilaisiltakaan.
Tiedonjano ajaa opiskelijaa liikkeelle vielä vapun jälkeenkin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Pörssikerhon aktiivisimmat järjestivät bussiretken Helsinkiin keräämään tietoa sijoittamisesta.

Sijoittamisesta kiinnostuneet nuoret miehet ja naiset haastoivat meklarit ja kokeneet sijoittajat puhumaan asioista selvästi ja tarkasti, koska puolitotuudet eivät kelpaa.

Siis mikä ihmeen Pörssikerho?

– Minua alkoi potuttaa, kun Wall Streetin elämästä kertova tv-sarja Streetin tuotanto lopetettiin. Päätin, että haluan työpaikan arvopaperialalta ja tarvitsen lisää tietoa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelija Antti Korsumäki kertoo jyväskyläläisille opiskelijoille suunnatun Pörssikerhon perustamisesta.

– Tämä oli se humoristinen versio, Korsumäki vakavoituu ja kertoo, että ideaa piti kypsytellä noin vuosi ennen kuin kerho oli valmis perustettavaksi.

Viime syksystä toimineen Pörssikerhon tarkoituksena on järjestää ilmaista ja laadukasta sijoitusalan koulutusta Jyväskylän korkeakouluopiskelijoille. Kiinnostus ja innostus on ollut kovaa, vaikka kerho ei jaakaan opintoviikkoja.

Taustalla on, että peruskoulu tai lukio ei ole antanut riittävästi taloustietoa ja opiskelun kauttakin tietoa kertyy vain niille, jotka ovat valinneet sopivia aineita.

Kerhon perustamista helpotti, että Keski-Suomessa toimii Suomen Osakesäästäjien aktiivinen paikallisosasto, jonka puheenjohtaja Jorma Kokko on avustanut kerhon liikkeellelähdössä.

Muutaman kuukauden toiminnan jälkeen kerhossa on jo satakunta jäsentä ja tarmoa pursuva Korsumäki suunnittelee vastaavan toiminnan käynnistämistä kaikilla korkeakoulupaikkakunnilla jopa avaimet käteen -palveluna.

Ennen Helsingin retkeä kerholaiset olivat jo systemaattisesti tutustuneet sijoitussuunnitelman tekemiseen sekä eri sijoitusinstrumentteihin ja Jyväskylässä toimivat pankit ovat lupautuneet kerhon yhteistyökumppaneiksi.

Pankit ja pankkiirit ovat kiinnostuneita kerholaisista paitsi sijoittajina myös tulevina työntekijöinä ja meklarin tai analyytikon työ onkin monen opiskelijan tavoitteena.

Jokainen, joka on joskus pyörittänyt järjestöä tai muuta vapaaehtoistoimintaa tietää, että itse asiassa työelämässä pääsee monessa suhteessa helpommalla.

Vapaaehtoistyössä saadaan usein ihmeitä aikaan, mutta vain jos joku kykenee innostamaan ja motivoimaan muut.

Korsumäkikin on huomannut, että kerhon perustaminen on ollut oiva harjoitus asioiden järjestelemisestä ja käytännön markkinoinnista.

– Olin pankissa työhaastattelussa ja siellä pörssikerhon pyörittämistä pidettiin jopa tärkeämpänä meriittinä kuin opintoja, Korsumäki sanoo.

Korsumäen ja muiden puuhahenkilöiden nimiin voi siis todennäköisesti jatkossakin törmätä taloussanomalehtien sivuilla.

Kerholaiset tapasivat Helsingin retkellään Pankkiiriliike Opstockin meklareita ja analyytikoita sekä kokeneita yksityissijoittajia Helsingin Seudun Osakesäästäjien pörssi-illassa.

Kerholaiset harmittelevat sitä, ettei koulussa anneta kunnon tietoa taloudesta tai sijoittamisesta. Joku tunnusti, ettei hän ymmärtänyt television talousuutisista juuri mitään ennen ammattikorkeakoulun sijoitus- ja rahoituskurssia. Moni on kuitenkin kuullut myös sijoittajista, jotka tekevät sijoituksiaan ottamatta selvää perusasioista.

Kuin yhdestä suusta kerholaiset sanovat kaipaavansa tietoa. Tiedonhalussakin on kuitenkin eroja.

Antti Korsumäki haluaa saada tiedon kasvotusten keskustelujen kautta. Minna Hakanen arvelee ainakin perustiedon löytyvän parhaiten kirjoista opiskelemalla. Aloittelijaksi tunnustautuva Aki Kukkonen haluaisi jonkun luotettavan kaverin kertomaan, mistä sijoittaminen on helpointa aloittaa.

Perttu Seppänen uskoo, että tietoa on sinänsä riittävästi tarjolla, mutta sen tulkintaan pitäisi saada eväitä. Hän haluaisi myös löytää parhaimman tiedon väylän.

– Miksi osakkeen kurssi laskee, vaikka yhtiö kertoo hyvästä tuloksesta, Seppänen ihmettelee.

Tiedon hankintaan opiskelijat saivatkin hyvin erilaisia näkemyksiä. Opstockin meklarit seuraavat kolmelta uutistoimistoruudulta uutisia noin kuuden uutisen minuuttivauhtia.

Toisaalta kokenut sijoittaja Pekka Lakka kertoi pörssi-illassa, että häntä eivät kiinnosta nopeat uutiset ollenkaan. Muutama hyvä sijoituskirja, vuosikertomukset ja yhtiöiden johtajien tunteminen ovat Lakan tärkeimmät tiedonhankintatavat.

Opiskelijat huomaavat, että yhtä oikeaa tapaa käyttää tietoa ei ole.

Nuorten sijoittajien mielessä sijoittaminen on lähinnä osakesijoittamista ja mieluiten suoraan eikä rahastojen kautta. Keskustelun kääntäminen joukkolainoihin saa aikaan vähän kiusaantunutta hiljaisuutta.

Korkosijoittaminen on monille melko vierasta, eikä se nyt muutenkaan kovin paljon kiinnosta. Tämä onkin johdonmukaista, sillä osakesijoittamisessa aika tasoittaa riskejä ja nuorilla on kyllä aikaa odottaa.

– Nuorella opiskelijalla ei ole paljon rahaa. Mahdolliset sijoitustappiot eivät pilaa koko elämää, kunhan ei sijoita velalla, Antti Tammilehto kiteyttää.

Tammilehto aloitti sijoittamisen vuonna 1999 ja pörssikuplan puhkeamisessa kertyi kokemusta myös tappioiden ottamisesta. Tällä hetkellä Tammilehto sijoittaa lähinnä pieniin I-listan yrityksiin. Hän tarkkailee sijoituksia tehdessään yhtiön velkaisuutta, p/e -lukuja sekä osingonmaksukykyä. Nyt Tammilehto hakee tietoa johdannaisista ja erityisesti warranteista.

Pörssi-illassa Suomen osakesäästäjien toiminnanjohtaja ja pörssikerhon kummisetä Jorma Kokko kertoo sijoittajapsykologiaa koskevista tutkimuksista. Sijoittaja tekee yleensä virheitä liikkuessaan samassa laumassa muiden kanssa ja toisaalta luottaessaan liikaa itseensä. Myös liian aktiivinen kaupankäynti johtaa yleensä huonoihin tuottoihin.

Kokko puhui tärkeää asiaa kaikille, mutta viesti tuntui erityisen tärkeältä nuorille sijoittajille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Suomen Pankin Rehn: Euroalueen kansalliset talletussuojat ovat riittämättömiä

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    9. 9

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    10. 10

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    11. Näytä lisää