Oikeapaluu

Julkaistu:

Työelämä: Paluu ulkomaankomennukselta takaisin Suomeen on rankka kokemus. Niin rankka, että joka neljäs päättää vaihtaa työpaikkaa pian paluunsa jälkeen. Tilannetta helpottaa, jos tulija osaa varautua omiin reaktioihinsa.
Uskotko, että ulkomaankomennus kääntää urasi nousuun? Takaako se palkankorotuksen? Palaatko varmasti parempiin töihin kuin mistä lähdit?

Unohda nämä. Useimmiten paluu on hankala ja vain harvat ylenevät heti kotiinpääsyn jälkeen.

Itse asiassa ensimmäiset kuukaudet ovat niin kurjaa aikaa, että lähes joka neljäs ulkomaankomennuksella ollut jättää työnantajansa vuoden–kahden kuluessa.

– Surullista asiassa on se, että monet vaihtavat työpaikkaa aivan turhaan. He eivät tunnista paluuseen liittyviä reaktioitaan, sanoo Satu Viitanen.

Hän tapaa vuosittain yli sata ekspatriaattia lähtö- ja paluukoulutuksessa. Viitanen johtaa Deloittella ulkomaankomennusten hallinnointiin keskittyvää osastoa.

Viitanen kehottaa palaajia antamaan niin itselleen kuin organisaatiolle paluun jälkeen puoli vuotta aikaa. Siinä ajassa omat tuntemukset yleensä tasaantuvat ja työyhteisökin ehtii löytää tulijalle sopivan paikan.

Jos paluusta haluaa tehdä onnistuneen, pitää sen valmistelu Viitasen mielestä aloittaa jo ennen maailmalle lähtöä. Näin lähtijä osaisi paremmin varautua siihen, mitä tuleman pitää. Paluu kun noudattaa varsin usein samaa kaavaa.

Ulkomaankomennukselle päässeet ovat yleensä työskennelleet firmassaan jo jonkin aikaa. He ovat näyttäneet osaamisensa ja ylenneet mukavasti. Ulkomaankomennus voi olla eräänlainen palkinto.

– Kun työntekijä siirtyy ulkomaille, olosuhteet tehdä työtä muuttuvat olennaisesti, vaikka itse työn sisältö ei juuri muuttuisi. Komennus tuo mukanaan vastuuta ja ainakin aluksi työ tuntuu entistä haasteellisemmalta, Viitanen sanoo.

– Kun henkilö sitten palaa kotimaahan, hänestä tuntuu, että hänet on alennettu takaisin entisiin töihinsä. Vanha työ tuntuu hyvin vaatimattomalta.

Harvinaista ei ole sekään, että komennuksen aikana entinen organisaatio on muuttunut täysin eikä palaajalle osata heti osoittaa uutta toimenkuvaa.

Viitasen neuvo on, että palaajan pitäisi alkaa järjestellä kotiinpaluupaikkaansa viimeistään kuusi kuukautta etukäteen.

Organisaatiota kannattaa muistuttaa tulostaan ja kysyä, millaisia suunnitelmia esimiehillä on.

– Kun kaikki tämä tieto on korvan takana jo lähtövaiheessa, henkisen valmistautumisen pitäisi olla helpompaa.

Kurjuuden maksimoi se, ettei asian hallitseminen teoriassa pysty estämään arjen vyörymistä päälle. Tämäkin tapahtuu Viitasen kokemuksen mukaan tietyn kaavan mukaan.

– Suomeen tulon jälkeen muutama kuukausi menee oikein hyvin. Lenkkimakkara maistuu, on kiva tavata ystäviä ja sukulaisia ja tähän aikaan saapuvilla on edessään Suomen ihana kesä. Palaaja on kuin turisti.

– Sitten alkaa arki ja iskee niin sanottu käänteinen kulttuurishokki. Moni tuntee, että olisi yhtä hyvin voinut palata Marsiin, Viitanen jatkaa.

Kaikki käytännön pikkuasiatkin ovat ylivoimaisen vaikeita. Ja vaikka puhuu äidinkieltään, tuntuu, ettei enää osaa toimia yhteiskunnassa.

– Jos työkin tässä vaiheessa tökkii, tuntuu, että harmittavilla asioilla on kotimaassa tapana kasaantua.

Jos palaaja ei tiedä, että tämänlaiset tuntemukset kuuluvat asiaan, hän saattaa pelästyä pahanpäiväisesti. Satu Viitanen on tavannut luentojensa jälkeen hyvin helpottuneita ihmisiä.

– Minulle on tultu sanomaan, että on ihanaa kuulla muidenkin oireilevan. Jotkut ovat ajatelleet, että heillä on mielenterveysongelmia.

Entä miten työyhteisö osaa ottaa vastaan tulijan, joka on muuttunut ulkomaankomennuksensa aikana ja oireilee paluutaan? Hyvin vaihtelevasti, sanoo Satu Viitanen.

Ratkaisevinta on lähimmän esimiehen ymmärrys. Parhaita vastaanottajia ovat yleensä he, jotka ovat itse olleet ulkomaankomennuksilla.

– Asiaa helpottaisi paljon, jos linjaesimiehet osaisivat ennakoida, millaisia ihmisiä heidän organisaatioonsa maailmalta palaa ja suunnitella heidän kokemukseensa sopivia tehtäviä.

Yrityksen näkökulmasta tuntuu valtavalta haaskaukselta, jos ekspatriaateista joka neljäs irtisanoutuu. Satu Viitasen mielestä pääsyy siihen, mikseivät yritykset valmistele paluuta paremmin, löytyy yrityskulttuurista. Ihmisiä ei nähdä investointeina.

– Urasuunnittelun pitäisi ulottua paluun jälkeiseen aikaan, siis ainakin kaksi vuotta eteenpäin, ja se tuntuu olevan yrityksille hankalaa.

Koetukselle joutuvat myös kollegat. Ulkomaankomennus muuttaa ihmistä ja hän käyttäytyy Suomessa kuten on maailmalla oppinut. Palaajan mielestä suomalaiset ovat usein epäkohteliaita eikä hän pidä asiaa omana tietonaan.

– Tällöin muiden reaktio voi olla, että olisit pysynyt siellä ulkomailla.

Ulkomaankomennus tuo tietysti paljon hyvääkin – eihän lähtijöitä muuten riittäisi. Viitasen haastattelemista palaajista miltei jokainen lähtisi uudelle komennukselle. Korkeimmalle positiivisista asioista palaajat nostavat henkisen kasvun. He muuttuvat maailmalla ja muutos on monelle mieleen. Hyvin yleistä on sekin, että asiat on aiempaa helpompi laittaa tärkeysjärjestykseen.

– Monet sanovat, että perheen ja ystävien arvostus kasvaa, perheyhteisö muuttuu tiiviimmäksi ja elämän prioriteetit selviävät, Viitanen kuvaa.

Ekspatriaatit kertovat myös, että he ovat entistä itsevarmempia, rohkeampia, suvaitsevaisempia ja oppineet selviytymään melkein mistä vain. Selvää on, että myös maailmankuva kehittyy.

Lopulta koko ulkomaankomennuksissa keskeisintä on, että lähtijä tiedostaa ottavansa riskin.

– Lähtö on aina hyppy tuntemattomaan, eikä kukaan voi taata asioiden sujuvuutta. Mutta siihen voi saada neuvoja, millaisiin asioihin kannattaa varautua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    5. 5

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    8. 8

      Oriolassa tapahtui inhimillinen virhe – väärennetyksi epäiltyä syöpälääkettä jaettiin sairaaloihin

    9. 9

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    10. 10

      Sunnuntaisovittelu ei tuonut ratkaisua rahoitusalan viikonloppukiistaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    6. 6

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    7. 7

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    8. 8

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    9. 9

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    10. 10

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    4. 4

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      Wärtsilä ei toimita Krimille laivamoottoreita – päätös ihmetyttää Venäjällä: ”Miten voi kieltäytyä rahasta?”

    11. Näytä lisää