Hedge-rahastot lupaavat enemmän kuin antavat

Julkaistu:

Hedge- eli vipurahastoja markkinoidaan sijoittajille aggressiivisesti kaikissa markkinaoloissa voittoisan ”absoluuttisen” tuoton lupauksilla. Todellisuudessa hedge-rahastojen yliluonnolliset kyvyt ovat kuitenkin yhtä luotettavia kuin paroni von Münchhausenin tarinat.

Hedge-rahastojen määrä ja rahastoihin sijoitettu pääoma kasvavat maailmalla niin nopeasti, että alan tutkijat varoittavat jo itseään kuluttavasta muoti-ilmiöstä. Uusien rahastojen ja uusien sijoitusten mahdollisuudet yltää alan aikaisempiin tuottoihin kutistuvat sitä pienemmiksi, mitä enemmän alalle syntyy rahastoja ja mitä enemmän niihin vyöryy rahaa.

Vipu- ja riskirahastoinakin tunnettuja hedge-rahastoja markkinoidaan aggressiivisesti suomalaisillekin sijoittajille, ja eläkelaitosten kaltaiset yhteisösijoittajat ovat parin viime vuoden aikana kasvattaneet sijoituksiaan uuteen omaisuuslajiin.

Kriittinen rahoitustutkimus varoittaa sijoittajia uskomasta liian kuuliaisesti ruusuisimpia myyntipuheita. Viimeksi sijoittajia varoitti turhasta sinisilmäisyydestä ja suoranaisista näköharhoista eturivin hedge-tutkijoihin kuuluva brittitutkija Harry Kat. Hän kirjoitti aiheesta valaisevan artikkelin arvostetussa Investment & Pensions Europe -lehdessä huhtikuussa.

Kat on Lontoon yliopiston vaihtoehtoisten sijoitusten tutkimuslaitoksen johtaja ja riskienhallinnan professori. Hän on julkaissut lukuisia hedge-rahastoja ja niiden analysointia käsitteleviä rahoitustieteellisiä artikkeleita ja kirjoja.

Kirjoituksissaan Kat vahvistaa kyllä hedge-rahastojen osin poikkeukselliset ominaisuudet, mutta varoittaa sijoittajia kuvittelemasta, että nämä poikkeukselliset ominaisuudet olisivat pelkästään hyviä.

Tavallisesta poikkeava sijoitusstrategia ja muu toimintatapa merkitsee Katin mukaan, että hedge-rahastojen arvioiminen tavanomaisten sijoitusluokkien riski- ja tuottomittareilla voi olla suuri virhe. Samasta syystä perinteisiä arvopaperisijoituksia varten suunnitellut salkun optimointimallit eivät välttämättä sovellu hedge-rahastojen käsittelyyn lainkaan.

Kat pelkää, että sijoittajat syyllistyvät varsin yleisesti kahteen pahaan virheeseen: he analysoivat hedge-rahastoja perinteisille sijoitusluokille sopivilla mittareilla ja lisäksi he sovittavat hedge-sijoituksia salkkuunsa perinteisen arvopaperisalkun optimointimalleilla.

– Sijoittajat näkevät hedge-rahastoissa merkkejä ihmeteoista, vaikka minkäänlaisia ihmeitä ei todellisuudessa ole tapahtunut, kirjoittaa professori Kat.

Hedge-rahastojen ylivoimaiset tuotot ovat Katin mukaan sijoittajien tavallinen – ja aggressiivisen markkinoinnin ruokkima – näköharha. Hedge-rahastoille laajoilla rahastoindekseillä yleisesti esitetyt tuotot voivat hänen mukaansa liioitella alan todellista keskimääräistä tuottoa jopa 4–5 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kat perustelee rajun väitteensä sijoitusmarkkinoinnissa yleisesti käytettyjen hedge-indeksien historiaa vääristävillä piirteillä. Hänen mukaansa useimpien hedge-indeksien keskeinen harha on niin sanottu survival bias, jolla hän tarkoittaa lopettaneiden rahastojen siivoamista taannehtivasti pois myös indeksien historiasta.

Hedge-indekseihin siivilöityy pelkästään menestyneitä rahastoja, vaikka esimerkiksi 1990-luvulla toimintansa lopetti ja aloitti melkein yhtä monta rahastoa.

Toinen suuri harha liittyy Katin mukaan riskitunnuslukuihin ja riskioikaistuihin tuottomittareihin, joiden mukaan hedge-rahastojen riski olisi tavanomaisia sijoitusluokkia pienempi. Katin mukaan tilanne on todellisuudessa päinvastainen, mutta riskimittauksen puutteet synnyttävät harhan.

Hedge-rahastojen omien osuuksien sekä rahastojen käyttämien sijoituskohteiden epälikvidiys merkitsevät Katin mukaan, että tavanomaiset riskimittarit eivät toimi hedge-rahastoissa. Samasta syystä hedge-rahastojen riskiprofiilia verrataan mieluummin optioiden kuin esimerkiksi osakkeiden riskiprofiiliin.

Väärin valittujen mittareiden perusteella hedge-rahaston riski voi pitkään näyttää tasaisen pieneltä, kunnes rahasto yhtäkkiä joutuu kriisiin ja jopa vararikkoon.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Metso tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    8. 8

      Ericssonin bruttomarginaali hiukan odotettua parempi – näkee rohkaisevia merkkejä

    9. 9

      Trainers’ House antoi tulosvaroituksen

    10. 10

      K-kauppias kiistää olevansa välinpitämätön

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää