Teknoviehenappaalaiskasti

Julkaistu:

It-kumouksen kokeneet suomalaiset ovat entiseen tapaansa hyviä keksimään ja huonoja markkinoimaan. Puutteiden korjaaminen ottaa koville.

Suomalaisten pitää kiireesti korjata koulutusjärjestelmänsä ja karsia talouselämän perinteiset heikkoudet menestyäkseen kansakuntien kilpailussa. Ajankohtainen keskustelu globalisaation uhista ja esimerkiksi liiketoimintaosaamisen korostaminen juhlapuheissa ovat itse asiassa vain palauttaneet pintaan kansallisen korjauslistan kestoaiheet.

Suomalaiset kasvuyritykset kärsivät erityisesti kansainvälisen markkinointitaidon niukkuudesta. Myös informaatioteknologian soveltaminen niin savupiipputeollisuuden kuin palvelualojen yrityksissä etenee turhan hitaasti. Uusia yrityksiä syntyy liian vähän, varsinkin kun yrittäjyys ei härmäläisiä innosta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila korostaa, että 90-luvun alkupuolen mullistukset olivat suuret, mutta muutos ei todellakaan loppunut siihen. Nyt kansainvälistyneiden yritysten johtajat näkevät maailmanmarkkinoiden muutokset edessään. Sen sijaan kotimaassa aurinko paistaa yhä siinä määrin, että suomalaisilta ei tahdo löytyä valmiutta muutospaineiden edellyttämiin poliittisiin päätöksiin.

– Uusi globalisaatiovaihe voi saada aikaan jotain toimintaa, kun kilpailutilanne tulee eteen, Ylä-Anttila pohtii.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja VTT julkistivat viime helmikuussa ensimmäisen teknologiabarometrinsa. Sen mukaan suomalaiset panostavat paljon koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sen sijaan tieteellis-teknologisten investointien vaikutukset eivät kata kovin laajaa osaa talouselämästämme. Esimerkiksi tanskalaiset saavat vähemmillä panostuksilla enemmän irti liike-elämässä.

Suomen teknopulma kiteytyy siihen, että meillä viestintä- ja tietotekniikan (ict:n) vaikutuksesta tuottavuuden nousuun kaksi kolmasosaa syntyy valmistuksesta ja vain yksi kolmasosa ict:n soveltamisesta. USA:ssa suhde on päinvastainen eli ict:tä käyttävät alat tuovat tuottavuuskasvusta kaksi kolmasosaa.

– Pitkällä aikavälillä kaikki uuden teknologian tuoma hyöty tulee sen soveltamisesta, Ylä-Anttila kiteyttää.

Suomalaisten kannattaisi enemmän surra palvelualojen pienuutta ja keksintöjen soveltamisen hitautta, eikä itkeä valmistusportaan töiden lähtöä halpamaihin.

Suomalaiset näyttävät yhä olevan hyviä keksimään ja rakentamaan laitteita, mutta tuotteiden kaupallistaminen, markkinointi ulkomailla sekä kansainvälinen verkostoituminen sujuvat monia muita maita hitaammin.

Ylä-Anttilan mielestä juuri tuollainen kuva on syntynyt myös ekonometrisista tutkimuksista:

– Suomalaiset ovat insinöörikansaa.

Sitran yliasiamies Aatto Prihti muistuttaa ulkomaankauppamme historiasta, minkä vuoksi meiltä puuttuu kansainvälisten markkinoiden ja uusien teknologioiden edellyttämää liiketoimintaosaamista.

– Meillä keskitytään (keksintöjen) tekniseen toimivuuteen, Prihti toteaa.

Prihtin mukaan suomalaiset tuntevat huonosti vieraita kulttuureita, mikä vaikeuttaa kansainvälistä markkinointia.

– Jossain maassa (suomalaisten markkinoiman) vanhusten turvarannekkeen väri on kuolemanväri, eikä se käy kaupaksi, hän kertoo esimerkin.

Insinöörit päästävät myös muotoiluasiantuntemuksen mukaan suunnitteluprosessiin liian myöhäisessä vaiheessa.

Niinpä pahimmillaan uusi tuote kehitetään ensin teknisesti toimivaksi. Sitten se pitää suunnitella uudestaan muotoiluseikat huomioon ottaen. Kansainvälisille markkinoille mentäessä pitää korjata asiat vieraisiin kulttuureihin sopivaksi. Ja joka vaiheen jälkeen rahat ovat loppu ja lisää pitäisi saada.

– Tähän kaikkeen kuluu paljon aikaa ja rahaa. Monesti kilpailijat ehtivät nopeammin markkinoille, Prihti moittii.

Tekesin teknologiajohtaja Henri Grundstén on samoilla linjoilla:

– Tekninen ja muu kehitystyö on tehtävä samanaikaisesti ja toisiinsa vahvasti linkittyen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Metson väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Eeva Sipilä

    5. 5

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    6. 6

      Varainhoitoyhtiö: Edessä on vielä useita talouskasvun vuosia

    7. 7

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    8. 8

      Amazon keksi kassattoman myymälän  –  perustuu kameroihin, sensoreihin ja tekoälyyn

    9. 9

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    10. 10

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    2. 2

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    5. 5

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    6. 6

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    7. 7

      Ekonomisti HS:lle: ”Omista tuistaan huolehtivat tahot sanovat, että ainakaan heidän tuistaan ei saa ottaa”

    8. 8

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    9. 9

      Yle: Helsingin telakka saamassa uuden omistajan Kroatiasta

    10. 10

      Sunnuntaisovittelu ei tuonut ratkaisua rahoitusalan viikonloppukiistaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    5. 5

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      Lähihoitaja Pirjo, 56, muutti Portugalin lämpöön – myy nyt karjalanpiirakoita Algarvessa

    11. Näytä lisää