Yhtään työpaikkaa ei saa hukata

Julkaistu:

Hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön tekijä, joka ohjaa talouspolitiikkaa yli kaiken. Valtiovarainministeriön arviot uusien työpaikkojen synnystä kehysriihen yhteydessä olivat kuitenkin huolestuttavan synkkiä: vain 30 000 työpaikkaa arveltiin syntyvän. Tämän pitäisi herättää kellot soimaan. Vai eikö työllisyystavoite sittenkään ole hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite?

Koska kehysriihessä ei tehty uusia veropäätöksiä, alkaa herätä epäilys, että työllisyystavoite ei olekaan hallituksen tärkein ohjenuora. Kerrottiin kyllä, että elokuun budjettiriihen yhteydessä tehdään uusia tuloveropäätöksiä vuodelle 2005. Indikaatio on sinänsä hyvä, mutta päätökset kohdistuvat vasta ensi vuoteen, ja vaikutukset tulevat auttamattomasti liian myöhään.

Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän näkökulmasta uudet päätökset olisi pitänyt saada voimaan jo tämän vuoden puolivälistä. Tämän vuoden verokevennykset katosivat olemattomiin siksi, että viime vuoden toisen puoliskon ennakonpidätykset olivat lopullista verotusta suurempia ja inflaatiotarkistus oli alimittainen ansiokehitykseen verrattuna. Juuri kukaan palkansaaja ei huomannut mitään kevennystä verotuksessaan, ja se vaikuttaa kielteisesti luottamukseen ja työllisyyteen.

Entä työnantajamaksut? Ei päätöksiä, sillä ne on kytketty sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen. Sava-asiat eivät etene kolmikantatyöryhmässä, koska ay-liike haluaa tietää ensin työnantajamaksujen alennuspäätöksen sisällön. Ollaan kehässä, joka pyörii paikallaan. Ja työllisyys odottaa!

Entä paljon puhutut työttömyys- ja muun sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset tyyppiä ”Sailaksen työryhmän ehdotukset”? Niistä ei enää kukaan puhu mitään, ainakaan hallituksen piirissä. Ja työpaikat saavat odottaa!

Yhteisöverotuksen uudistus painaa mieltä myös työllisyyden näkökulmasta. On selvä, että suurelle joukolle yrityksiä ja yrittäjiä uudistus on myönteinen asia, koska se keventää verotusta ja näin varmasti myös luo lisää työpaikkoja. Mutta joukossa on kiusallisen tärkeä yritysten joukko, joissa yrittäjien verotus kiristyy merkittävästi, pahimmillaan katastrofaalisin seurauksin.

Muistiini on jäänyt valtiovarainministeriön arvio, että tällaisia yrityksiä on parisen tuhatta. Määrällisesti joukko on pieni yli 200 000 yrityksen kokonaisjoukosta, mutta se on kasvun ja työllisyyden kannalta ratkaisevan tärkeä. Osa näistä yrityksistä kasvaa, ja pääomia jätetään niihin alemman verokannan piiriin. Mutta merkittävä joukko on kypsässä vaiheessa, ne ovat markkinansa vallanneita, hyvin kannattavia ja työllistäviä. Juuri näihin yrityksiin yhteisöverouudistus puree raskaasti työllisyyttä heikentäen.

Otetaanpa esimerkki, joka voisi olla todellisesta tilanteesta. Yritys, jolla on sata henkeä töissä, liikevaihto 20 miljoonaa euroa, liikevaihdosta 70 prosenttia vientiin, maailmanmarkkinoista kolmannes, velaton. Ei kasvun tarpeita, mutta halu ja edellytykset toimia tällä markkinalla. Ja yritys työllistää!

Yrityksen tulos on kolme miljoonaa euroa, ja omistajia on kaksi, joista kumpikin haluaa saada kymmenen prosentin tuoton riskisijoitukselleen eli miljoona euroa. Verot vievät tuosta miljoonasta tänä vuonna 29 prosenttia eli 290 000 euroa. Ensi vuonna tuosta samasta tulosta menee veroa 387 400 euroa eli 38,7 prosenttia. Yrittäjän verotus siis kiristyi 33,6 prosenttia!

Mitä miettii yrittäjä tässä vaiheessa? Hän miettii vakavasti yrityksen myyntiä, ehkä ulkomaiselle kilpailijalleen vaikkapa Amerikassa. Ostohalukkuutta on. Näin yrittäjä rahastaa yrityksensä tämänvuotisella verokannalla ja lopettaa yrittämisen. Ja mitä tekee amerikkalainen uusi omistaja? Pahimmassa tapauksessa se sulkee suomalaisen tuotantoyksikön ensimmäisten vaikeuksien ilmetessä.

Esimerkin kaltaisia yrityksiä voi olla vaikkapa puolet siitä kahden tuhannen joukosta, jonka verotus kokonaisuudessaan kiristyy. Jos ne työllistävät keskimäärin esimerkissä mainitut sata henkilöä, silloin jopa satatuhatta työpaikkaa on vaarassa.

Kannattaisiko vielä kerran tarkistaa yhteisöverouudistus tältä osin? Kannattaisi ja pitäisi. Tehdään korjaukset veroesitykseen työllisyyden nimissä! Työllisyyshän on hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite, eikö olekin?

Kirjoittaja on Palvelutyönantajien toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    3. 3

      Suomalaisyhtiöt puuttuvat yhä NGM-pörssistä – ”Ei ole mennyt ihan suunnitellusti”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    8. 8

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    9. 9

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää