Rupla seuraa dollaria

Julkaistu:

Venäjän ruplan arvo seuraa entistä selvemmin dollaria ja sen kehitys poikkeaa Euroopan kahden muun öljyntuottajamaan Iso-Britannian ja Norjan valuuttojen liikkeistä. Ruplan dollariarvo on myös ollut sekä vakaampi kuin Norjan kruunun ja punnan että raakaöljyn. Samalla rupla on heikentynyt euroon nähden selvästi enemmän.

Kolmen viimeksi kuluneen vuoden mittaan on Pohjanmeren Brent-öljyn dollarimääräinen hinta noussut noin 37 prosenttia. Norjan kruunun dollariarvo on noussut 34 ja punnan hieman yli 30 prosenttia. Rupla puolestaan heikkeni 10 prosenttia ennen kuin kääntyi uuteen nousuun vuoden 2002 lopussa, ja on palannut dollaria vastaan suunnilleen kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Vastaava kehitys näkyy valuuttojen ja öljyn eurohinnoissa. Norjan kruunu oli maaliskuun lopussa heikentynyt euroon nähden vajaat viisi ja punta vajaat kahdeksan prosenttia kolmen vuoden takaisesta. Ruplan arvo oli pudonnut noin 30 prosenttia, ja Brent-öljyn jäänyt jotakuinkin ennalleen.

Raakaöljyn markkinahintojen nousu on muutenkin enemmän heijastusta dollarin arvosta kuin esimerkiksi öljynkulutuksen voimistumisesta teollisuusmaiden talouskasvun vuoksi tai lämmityskulujen noususta pohjoisen pallonpuoliskon talven ja varsinkin kevään aikana. Viime vuoden maaliskuun alun sotapelkojen nostamalta tasolta Brent-öljyn eurohinta on laskenut 15 prosenttia dollarihinnan palattua lähes lähtötasolleen.

Ruplan vakaa dollariarvo on eduksi Venäjän kansantaloudelle. Venäjän keskeiset vientituotteet öljy, maakaasu ja muut raaka-aineet hinnoitellaan dollarissa, ja ruplan dollariarvon vakaus siirtää raaka-aineiden hintojen nousun täysimääräisenä Venäjän kansantalouteen. Jos rupla säilyisi vakaana euroon nähden ja vahvistuisi dollaria vastaan, dollarihinnoitellusta viennistä kertyisi kansantalouteen vähemmän ruplamääräisiä tuloja mikä näkyisi välittömästi myös Venäjän kokonaistuotannossa ja yleisen elintason kehityksessä. Mikäli Venäjä taas siirtyisi hinnoittelemaan vientituotteensa euroina, sen kilpailuasema esimerkiksi Aasian vientimarkkinoilla vaikeutuisi selvästi. Aasian keskuspankit ovat keskittyneet pitämään valuuttojensa dollarikurssia vakaana piittaamatta euron nopeasta noususta.

Venäjä vakuuttaa pyrkivänsä valuutan ja viennin dollarisidonnaisuudesta huolimatta yhä läheisempään ja tiiviimpään taloudelliseen integraatioon Euroopan kanssa. Syy tähän on yksinkertainen: Eurooppa on Venäjän luonnollinen lähimarkkina ja yhteistyökumppani vaikka Kiinan merkitys kasvaakin koko ajan. Venäjän talous kuitenkin tarvitsee runsaasti investointipääomia rakenteidensa nykyaikaistamiseksi, ja pääomaa on helpoimmin saatavissa Euroopasta. Kiinan oman infrastruktuurin uudistaminen imee tehokkaasti kaiken maasta liikenevän sijoituspääoman, ja toisen maailmansodan ajoilta periytyvät ongelmat rajoittavat japanilaispääoman saatavuutta. Vaikka Venäjästä ei Unionin täysjäseneksi vielä aikoihin, jos koskaan, olekaan on yhteistyö EU:n kanssa Venäjän paras mahdollisuus modernisoitua.

Venäjän EU-integraatiota odoteltaessa pitää dollarin ja ruplan yhteys Venäjän vientituloja yllä ja alentaa samalla eurooppalaisyritysten kynnystä investoida Venäjälle. Tuotanto Venäjällä on euroissa mitaten sitä edullisempaa, mitä syvemmälle dollari euroon verrattuna vajoaa. Dollaria seuraava rupla pitää myös Venäjän tarjoamia raaka-aineita edullisina Euroopan markkinoilla. Vastaavasti ruplan sitoutuminen dollariin vähentää eurooppalaisyrityksille Venäjältä tarjolla olevien tuottojen euromääräistä arvoa, ja antaa Venäjälle suuntautuviin operaatioihin liittyvään valuuttariskiin oman lisämausteensa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    6. 6

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    7. 7

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kauppalehti: Moni ex-kansanedustaja nostaa tuhansia euroja sopeutumiseläkettä ja on mukana menestyvässä yrityksessä

    10. 10

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää