200403196 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Veronkevennykset tehtävätuposta riippumatta

Julkaistu: 17.2.2004 14:26

Verotus on hallituksen keskeinen keino vaikuttaa talouspolitiikkaan. Verotuksen merkitys on korostunut yhteiseen valuuttaan siirtymisen jälkeen, koska yksittäisellä maalla ei enää ole mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi korko- ja valuuttapolitiikkaan. Verotuksesta on tullut myös keskeinen maiden kilpailukeino.

Kansainvälistä verokilpailua ei ole pystytty, tai sitä ei ole edes haluttu, hillitä Emu-maiden kesken. Tämä näkyy selvästi muun muassa osinko- ja yritysverotuksessa. Yksittäinen esimerkki on merenkulun verotus. Suomi joutui tarkistamaan omaa verotustaan, koska Ruotsi muutti oman veromalliaan. Jos Suomi ei olisi reagoinut muutokseen, suuri osa Suomen lipun alla purjehtivista aluksista olisi siirtynyt Ruotsin lipun alle.

Lyhytikäiseksi jäänyt Anneli Jäätteenmäen (kesk.) hallitus ehti viime keväänä tehdä päätökset tuloverotuksen keventämisestä. Veroprosentteja laskettiin kesken vuoden yksi prosenttiyksikkö. Päätöstä perusteltiin muun muassa sillä, että hallituksen pitää kyetä reagoimaan taloustilanteeseen myös kesken budjettivuoden. Veronalennusta pidettiin lähes poikkeuksetta onnistuneena.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitukselta odotetaan uusia tuloveron kevennyksiä. Ekonomistien, poliitikkojen ja työmarkkinaosapuolten piireissä pohditaan, koska tulevat kevennykset pitäisi tehdä. Osa on sitä mieltä, että tulevat veronkevennykset pitäisi tehdä vasta tulopoliittisten neuvotteluiden yhteydessä. Toisten mielestä kevennykset pitäisi tehdä mahdollisimman pian suhdannetilanteen mukaan. Osan mielestä asialla ei ole kiirettä, koska kevennyksiä ei tarvita suhdannepoliittista syistä. Verotusta pitäisi kehittää pidemmällä aikavälillä.

Verotuksen kytkemistä tupo-neuvotteluihin perustellaan sillä, että keväällä tehdyt kevennykset unohtuvat syksyyn mennessä eikä niillä ole vaikutusta tupo-neuvotteluissa. Millaisia vaikutuksia kevennyksillä sitten pitäisi olla? Tupo-neuvotteluissa pyritään ostovoiman lisäämiseen. Neuvottelijoilla on tarkasti tiedossa, miten ostovoima on kehittynyt ja miten sopimuskaudella tehdyt veropäätökset ovat vaikuttaneet. Vaatimukset pitkäjännitteisemmästä veropolitiikasta ovat todella perusteltuja, jos puoli vuotta riittää päätösten unohtamiseen.

Voidaan myös hyvin kysyä, miksi tupossa tehtävät palkankorotukset pitäisi ostaa veronkevennyksillä. Näin voidaan tietenkin toimia, mutta pidemmällä aikavälillä siitä pitäisi päästä irti. Palkankorotusten pitäisi perustua tuottavuuden kasvuun, vaikka se johtaisikin tuloerojen jonkinasteiseen lisääntymiseen. Tulopolitiikan ja verotuksen kytkeminen johtaa siihen, että palkkataso Suomessa pysyy suhteellisen alhaisena.

Lisäksi tupo-taso on joillekin aloille liikaa ja jo sinänsä este työllistämiselle. Verotuksen keventämisestä pitäisi pystyä päättämään ilman tupo-neuvotteluiden painetta. Eihän yhteisö- ja osinkoverouudistustakaan kytketty ainakaan suoraan tupo-neuvotteluihin.

Verotus ja tulopolitiikka on edelleen kytketty tiukasti toisiinsa. Pidemmällä aikavälillä tästä kytköksestä pitää päästä irti. Se edellyttää, että verotus olisi Suomessa järkevällä tasolla. Sitä se ei vielä ole.

Tuoreimmat osastosta