200302252 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Korruptoidaanko eläkerahoilla?

Julkaistu: 10.10.2003 15:10

Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ärsytti ankarasti työeläkepiirejä torstaina Garantian seminaarissa. Hän väitti, että työeläkeyhtiöiden asiakassuhteet ovat korruptoituneita. Wahlroosin keskeinen väite oli, että merkittävään osaan isojen yhtiöiden työeläkesopimuksia kuuluu kiinteistökauppoja, joita ei muutoin tehtäisi – ei ainakaan sellaisiin hintoihin.

Väitteellä on painoa, koska Wahlroos on Varma-Sammon hallituksessa ja toimii Sammon konsernijohtajana. Hänen luulisi tietävän.

Työeläkeyhtiössä ja niiden hallinnossa toimivat eivät pitäneet alkuunkaan Wahlroosin puheista. Jotkut jopa loukkaantuivat. Salaisuudeksi ei ole jäänyt, että Wahlroos pitää työeläkeyhtiöiden toimintaa tehottomana ja yliorganisoituna.

Walhroosin näkee työeläkejärjestelmässä on viisi kohtalokasta virhettä.

Palkansaajilta kerätty jättimäinen rahasto tuottaa huonosti. Järjestelmä ei ole kannustanut riittävästi yksilöllisiin ratkaisuihin. Työeläkeyhtiöt leikkivät olevansa oikeita yhtiötä, joita ne eivät tietenkään Wahlroosin maailmassa ole. Ne ottavat liian vähän riskejä ja tekevät samat järjestelmämuutokset kuuteen kertaan kuudessa eri yhtiössä. Niillä ei ole myöskään käytännössä keinoja kilpailla keskenään, koska hinta on suurinpiirtein sama.

Tämän seurauksena ne käyttävät korruptoituneita keinoja saadakseen asiakkaita. Yksi tapa ostaa asiakkailta huonoja ja huonosti tuottavia kiinteistöjä. Kaiken lisäksi media on mennyt mukaan leikkiin ja seuraa joka syyskuu sitä, mikä yhtiö voitti markkinaosuutta ja mikä ei. Niin kuin se olisi merkittävää.

Tuskin eläkesopimusten siirrot kovin merkittäviä ovatkaan. Mutta onhan niitä kiinnostava seurata jo siksikin, että voi arvailla, mitä kaikkea pinnan alla tapahtuu. Wahlroos antaa ymmärtää, että tapahtuu.

Wahlroos myös fuusioisi kaikki työeläkeyhtiöt yhteen nippuun ja antaisi rahat eri rahastoille hoidettavaksi. Hallinnointi erotettaisiin sijoittamisesta. Ruotsissa on tehty näin.

Kukapa ei haluaisi olla sijoittamassa työeläkerahoja. Niitä on tällä hetkellä yli 100 miljardia euroa. Kuka tahansa haluaisi päästä pyörittämään edes pientä osaa tuosta rahasta.

Työeläkejärjestelmästä on väitelty pitkään, vuosikausia. Varmasti järjestelmä voisi olla tehokkaampi ja tuotto voisi myös olla parempi, koska pienikin tuoton kasvu keventää eläkemaksurasitusta. Maksusta rahastoidaan noin neljännes, lopuilla maksetaan nykyisiä eläkkeitä.

Keskustelu työeläkeyhtiöiden organisoinnista ja sijoitustuotoista on kuitenkin toisarvoinen asia sen rinnalla, että ylivoimaisesti suurin ongelma on, riittääkö eläkkeiden maksajia. Kaikki muu on käytännössä näpertelyä aiheen ympärillä.

Jos työssäkäyvien määrä laskee, kuten on jo käynyt, ongelmat ovat nurkan takana. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota vuorineuvos Jaakko Rauramon johtama teollisuuden oma työryhmä. Rauramo on SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja.

Rauramo siirtäisi eläkemaksut palkansaajien palkkaan. Silloin ainakin hänen mielestään tulisi näkyviin, kuinka paljon oikeasti maksetaan veroja. Paine kokonaisveroasteen hillitsemiseen ja samalla eläkekulujen hillitsemiseen kasvaisi merkittävästi, koska jokainen näkisi tilipussissaan kaikkien kulujen merkityksen.

TeliaSoneran varatoimitusjohtaja Harri Koponen saa siirtyä Tukholman pääkonttorista Helsinkiin hoitamaan Itä-Euroopan ja Venäjän toimintoja kansainvälisten toimien johtajana. Ylennys vai alennus? Aika näyttää, mutta Koponen vetää kuitenkin Telia-Soneran ainoaa kasvubisnestä.

Harri Koponen on sielultaan myyntimies. Hän ei ainakaan ulkoisesti oikein näyttänyt Anders Igelin työparilta. Fuusiossa on juuri tämä ongelma: kun yhtiötä pannaan yhteen, toisen toimitusjohtaja säilyttää tittelinsä, toinen saa etuliitteen vara. Tiimi ei ole syntynyt luonnollisesti. Voi olla, että Koposen luonnollinen paikka on kenttätyössä ja Igel viihtyy pääkonttorissa paremmin tanskalaisen Terje Christoffersenin kanssa.

Soneralla on Venäjällä ja Turkissa niin paljon ongelmia, että sinne tarvitaankin vahvistusta.

Huomasin, että suomalainen digi-tv on ottanut merkittävän askeleen. Yle-24 esitti viime sunnuntaina noin viiden tunnin suoran lähetyksen Keskustan puoluekokouksesta. Digikanavien katsojamääriä ei vielä mitata, mutta tämän täytyy olla ohjelma, jossa paikanpäällä yleisöä on enemmän television ääressä.

Seuraavaksi jonossa ovat muut eduskunnassa olevat puolueet. Vetovoimaista sisältöä syntyy ja edullisesti.

Tuoreimmat osastosta