200306052 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Villa ei enää kutistu eikä kutita

Julkaistu: 6.10.2003 17:35

Melocotonin luoma entsyymikäsittely mullistaa villan käyttömahdollisuudet. Innovaation takana on yrityksen toimitusjohtaja ja pääomistaja Pia Merikoski.

Mikkelissä ja Espoossa toimiva Melocoton Oy on kehittänyt ensimmäisenä maailmassa teollisesti toteutettavissa olevan tavan käsitellä villaa siten, ettei se kutistu pesussa, nukkaannu tai kutita ihoa. Kun villan pintaa muokataan proteaasientsyymin avulla, villatekstiilien ominaisuudet paranevat pysyvästi.

Keksintö patentoitiin viime joulukuussa, ja sen teollinen käyttöönotto alkoi tänä vuonna. Melocoton kaupallistaa innovaationsa myymällä lisenssejä, joiden odotetaan tuottavan viidessä vuodessa 30 miljoonaa euroa.

– Olemme aloittaneet yhteistyön kolmen pilottikumppanin kanssa. Ne kaikki ovat merkittäviä eurooppalaisia villakankaiden ja neuleiden valmistajia. Koemarkkinointi alkaa ensi vuoden alussa, ja läpilyönti maailmanlaajuisille markkinoille tapahtuu vuonna 2005, Melocotonin toimitusjohtaja Pia Merikoski kertoo.

Maailmanvalloitusta varten Melocoton etsii yhteistyöyritystä, jolla olisi riittävästi pääomaa markkinoinnin ja jakelun hoitamiseksi.

– Kiinnostusta on ollut, ja meille on tarjottu rahaa monesta lähteestä. Kumppanilla pitäisi kuitenkin olla globaali markkinointi- ja jakeluorganisaatio valmiina.

Melocotonin menestys ja innovaatiot henkilöityvät pääomistaja Merikoskeen. Hän oli 90-luvun alussa Primalcossa kehittämässä farkkujen kivipesun korvanneesta entsyymikäsittelystä muunnosta, joka parantaa puuvillatuotteiden kestävyyttä ja käyttömukavuutta sekä helpottaa niiden värjäämistä.

Merikoski ymmärsi entsyymikäsittelyn valtavat mahdollisuudet, ja halusi kehittää sitä vielä pidemmälle. Marraskuussa 1998 hän jätti omistajaa vaihtaneen työpaikkansa ostaakseen Mikkelistä konkurssikypsän tehtaan, joka oli ollut mukana entsyymin kehitystyössä.

– Tarvittava teknologia ja prosessi olivat Mikkelissä jo valmiina. Hoidimme asiat velkojien kanssa kuntoon ja aloitimme hommat.

Melocotoniksi nimetty yritys alkoi värjätä ja viimeistellä Primalcossa kehitetyn entsyymin avulla kotimaisia puuvillatekstiilejä. Tuotto sijoitettiin villan entsyymikäsittelyn tutkimukseen. Puolet rahoituksesta lohkesi Tekesiltä. VTT:ssä teetetyn laboratoriotyön pohjalta alettiin kehittää teollisesti toteutettavaa prosessia.

– Osasin asioida Tekesin ja VVT:n kanssa oikein, koska olin tutustunut niihin Primalcon projekteissa. Ilman aiempaa kokemusta yhteistyö olisi ollut erittäin vaikeaa, Merikoski sanoo.

Tutkimustyö tuotti villaneuleiden osalta tulosta jo alkuvuodesta 2001. Merikoski ei halunnut hakea patenttia vielä tuolloin, koska villakankaiden käsittelyn tutkiminen oli kesken.

– En tiennyt, kuinka paljon neuleille kehitetty prosessi auttaa villakankaiden kanssa. Jos olisin patentoinut tuolloin, tietotaito olisi voinut tulla julkiseksi ennen kuin saamme villakangasprosessin valmiiksi.

Yhteistyö suurten villatekstiilivalmistajien kanssa oli riskialtista, koska menetelmällä ei ollut vielä patenttia.

– Prosessin läpikäyneitä tuotteita oli pakko esitellä heille, jotta saimme tietää, onko tulos sellainen kuin he haluavat. He tekivät omia testejään ja kiinnostuivat niin paljon, että meille tuli kiire saada menetelmä patentoitua ennen kuin joku kopioi sen.

Prosessi kehittyi patentoitavaan kuntoon kesällä 2002. Tuote ristittiin Washwooliksi, ja yhteistyö ensimmäisten kumppaneiden kanssa alkoi samana syksynä. Suomessa myynnissä olevan ensimmäisen Washwool-neulemalliston on suunnitellut Riitta Sandren ja sitä markkinoi Ilo-Sett Oy.

– Jos olisin viisi vuotta sitten tiennyt, että tästä tulee näin vaikeaa, en olisi lähtenyt koko hommaan, Merikoski huokaa.

Kiireiseksi toimitusjohtajaksi muuttunut Merikoski kaipaa ruljanssin jälkeen takaisin tutkimustyön pariin.

– Haluan kehittää prosessista vielä uusille tuotteille sopivia variaatioita. Vielä en edes tiedä, mihin kaikkeen sitä voidaan soveltaa.

Tuoreimmat osastosta