2003010106 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kiinteänverkonrenessanssi

Julkaistu: 26.9.2003 15:46

TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajan Anni Vepsäläisen mielestä kiinteä puhelinverkko elää uutta tulemista, vaikka puhe siirtyy edelleen nopeasti pois piuhoista.

Vielä muutama vuosi sitten kiinteän puhelinverkon ennakoitiin katoavan. Tilanne on nyt oleellisesti muuttunut ja laajakaistaverkon laajentuminen tuo uutta elinvoimaa kiinteän verkon liiketoimintaan. Kiinteä puhelinverkko elää TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajan Anni Vepsäläisen mukaan renessanssia. Se on myös yksi syy, miksi Sonera havitteli Loimaan Seudun Puhelinta.

– Kiinteät verkot elävät uutta renessanssia, kun laajakaistaisuus etenee. Lisäksi on uusia puhepalveluita, jotka rakentuvat kiinteän verkon varaa. Tällaisia ovat esimerkiksi puheen välittyminen internetin kautta, Vepsäläinen sanoo.

Soneralla on Suomessa yli 480 000 kiinteän verkon peruspuhelinliittymää ja laajakaistaverkko 280 paikkakunnalla. Kiinteän verkon asiakkaat ovat Soneralle entistäkin tärkeämpiä, vaikka puhe siirtyy yhä enemmän matkapuhelimiin. Vepsäläinen lupaa laajakaistan leviävän myös taajamien ulkopuolelle.

– Haemme aktiivisesti erilaisia ratkaisuja, miten laajakaistapalveluja voidaan kustannustehokkaasti tarjota myös taajamien ulkopuolelle. Kyläkaista-konseptimme avulla pyrimme tuomaan laajakaistapalvelut kyliin ja maaseutualueelle. Meillä on ollut jo useita hyviä hankkeita eri puolella Suomea. Viimeisin on Itä-Uudenmaan kuntien kanssa.

Vepsäläisen mielestä laajakaistaverkko pitää rakentaa liiketaloudellisin perustein.

– Laajakaistaistuminen etenee Suomessa voimakkaasti, ja se on telemarkkinoilla suurin yksittäinen kasvualue. Harvemmin asutuilla pitää hakea luovasti erilaisia malleja. Esimerkiksi Kyläkaista-hankkeissa kunnat ja me haemme yhdessä ratkaisua. Puhtaasti valtiorahoitteinen malli ei meidän näkemyksemme mukaan pitkällä tähtäimellä vauhdita kehitystä.

– Eri rooleissa olevia pelaajia on paljon ja tarjontaa löytyy. Me olemme omien lukujemme perusteella markkinajohtaja Suomessa. Laajakaistaa tarjotaan lisäksi useilla tekniikoilla, Vepsäläinen muistuttaa.

Kiinteän verkon lisäksi myös wap tekee uutta tulemista.

– Sen maine tuli vuosituhannen vaihteessa vähän tahrittua. Uudet mobiilipalvelut ovat kuitenkin wap-palveluja, mutta siitä ei juuri kukaan enää puhu. Mekään emme markkinoi teknologiaa, vaan palveluja, joista asiakkaille on hyötyä. Wap on niissä taustalla ja vahvassa asemassa.

Operaattoreiden vaihtoruletti sai kesällä uutta vauhtia, kun operaattorin voi vaihtaa ilman numeromuutosta. Vepsäläinen ei kerro lukuja, mutta vauhtia on riittänyt.

– Julkaisemme lukuja sitten, kun on sen aika. Tässä vaiheessa voi sanoa, että numeron siirrettävyyden suosio on yllättänyt kaikki pelaajat. Paljon on tapahtunut, ja trafiikki on ollut molemminpuolista. Me olemme sekä saaneet että menettäneet asiakkaita, Vepsäläinen suostuu kertomaan.

Hänen mielestään kilpailu on kuitenkin aina hyvästä ja koituu asiakkaan eduksi. Lisäksi se pakottaa kaikki pelaajat parantamaan tehokkuuttaan.

– Me pidämme kovasta kilpailusta. Se pitää meidät vauhdissa ja hyvässä kunnossa. Kilpailu näkyy esimerkiksi siinä, että meiltä löytyy Euroopan edullisimpiin kuuluvat loppuasiakashinnat. Edellä on vain Luxemburg. Se on aivan erilainen maa, pieni ja tiheään asuttu. En muista kovinkaan monta muuta toimialaa, jossa voitaisiin tällaisia hintavertailuja esitellä.

Suomeen on tullut paljon uusia operaattoreita, jotka myyvät tuotteitaan esimerkiksi verkostomarkkinoinnin avulla.

– Nähtäväksi jää, kuinka pitkäaikaista kaikkien liiketoiminta on, mutta alku on ainakin ollut hyvin vauhdikasta.

Vepsäläinen muistuttaa, ettei Sonera ole unohtanut vanhoja asiakkaitaan taistelussa uusista asiakkaista.

– Meille olemassa olevista asiakkaista huolehtiminen on jo vuosia ollut tärkeä asia. Olemme panostaneet siihen paljon ja pitkäjänteisesti, mutta se ei välttämättä näy julkisuudessa.

Verkko ja verkkopalvelut ovat Soneralle tärkeitä kilpailukeinoja, koska suomalaiset odottavat niiltä hyvää laatua ja peittoa.

Vepsäläisen mukaan matkaviestinnässä pitää kolme asiaa olla paikallaan: verkkojen täytyy olla kunnossa, päätelaitteiden täytyy olla riittävillä ominaisuuksilla varustettuja ja palvelutarjontaa pitää olla riittävästi.

– Kattava verkko on menestystekijä numero yksi. Uusia palveluoperaattoreita tulee jatkossakin. Mutta en usko, että uusia verkkoja kannattaa lähteä alusta rakentamaan. Mielenkiintoista on nähdä, mitä Tele 2 tekee Suomessa olevalle umts-verkkoluvalleen.

Sonera hakee laajakaistan lisäksi kasvua myös muilta liiketoiminta-alueiltaan. Matkaviestinnässä puheminuuttien määrä on koko ajan kasvanut. Soneran asiakkaat puhuvat 160 minuuttia kuukaudessa.

– Puhe pois piuhoista ehkä kuvaa kehitystä. Myös uudet mobiilidata-palvelut ovat tänä vuonna lyöneet itsensä läpi. Matkaviestintäpuolella on lähtenyt liikkeelle myös koneliittymäpalvelut. Esimerkiksi paperi- ja metsäkoneisiin myydään matkaviestiliittymiä.

Tärkeä kasvualue ovat myös kokonaisratkaisut yritys- ja yksityisasiakkaille sekä julkiselle sektorille. Vepsäläisen näkemyksen mukaan tällä alueella ollaan vasta alussa ja hyvin paljon löytyy uusia mahdollisuuksia. Kehitys lähti liikkeelle isoista yritysasiakkaista ja julkisesta sektorista. Nyt kotitaloudetkin hakevat yhdeltä toimittajalta kaikki tietoliikennepalvelut.

– Näkemyksemme on, että asiakkaat hakevat entistä enemmän kokonaisratkaisuja. Sen takia meille on tärkeä vahvistaa entisestään vahvaa tuotevalikoimaamme ja tulemme kertomaan uusista tuotelanseerauksista aivan lähiaikoina. Olemme vasta alussa matkaviestinnän palvelukehityksessä. On tärkeää tehdä palvelut entistä helpommiksi käyttää ja osaksi arkipäivää. Henkilökohtaisuus tulee olemaan edelleen tärkeää.

Tuoreimmat osastosta