20030690 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hoivarahasto ei ratkaise ongelmia

Julkaistu: 19.9.2003 14:53

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan kaksi tutkijaa esittää hoivarahaston perustamista. Rahastolla katettaisiin tulevaisuudessa vanhusten hoiva- ja terveyspalvelumenoja. Rahastoon siirrettäisiin kolme miljardia euroa vuodessa.

Väki vanhenee rajusti ja suuret ikäluokat eläköityvät. Laajamittainen eläköityminen alkaa vuoden 2010 korvilla ja kestää aina seuraavat kaksikymmentä vuotta. Ikä tuo mukanaan vaivat ja sairaudet. Sosiaali- ja terveydenhuollossa menopaineet kasvavat.

Samaan aikaan taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Se on jo nyt kymmenen viimeisen vuoden aikana heikentynyt selvästi. Kun ennen lamaa, vuonna 1989, yhtä työssä kävijää kohti oli yksi huollettava, on vastaava luku nyt 1,2 eli 10 työllistä vastaan on 12 huollettavaa.

Jotta huoltosuhde saataisiin vuoteen 2010 mennessä lamaa edeltävälle tasolle, pitäisi työllisyysasteen nousta nykyisestä alle 70 prosentista 75 prosenttiin. Nykykasvulla työllisyysasteen nostaminen tuolle tasolle on epätodennäköistä. Näillä talouskasvun luvuilla näyttää siltä, että julkiset menot kasvavat enemmän kuin menojen katteeksi kerätyt verotulot.

Etlan tutkijoiden huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen riittävyydestä on aiheellinen. Toinen asia on, tarvitaanko kulujen kattamiseksi erillistä rahastoa.Tutkijat kartuttaisivat rahastoa siirtämällä valtion velanhoitovaroja rahastoon. Velkaa ei siis lyhennettäisi. Rahat rahastoitaisiin. Velka on kuitenkin joskus maksettava. Saako nykyisessä markkinatilanteessa varmuudella paremman tuoton sijoituksille kuin mitä valtion velkojen korkomenot ovat? Nettohyöty voisi olla yhtä tyhjän kanssa, kun lasketaan päälle se, että rahastoa täytyisi jonkun myös hallinnoida.

Rahastoihin liittyy myös toinen ongelma, joka on edessä työeläkerahastoinnin kanssa. Työeläkevarat ovat kiinni erilaisissa rahoitusinstrumenteissa, osakkeissa, korkopapereissa ja kiinteistöissä. Alun perin oli ajatus, että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, rahastot puretaan. Yksityiset vakuutusyhtiöt, jotka hoitavat Suomessa lakisääteistä sosiaaliturvaa, eivät ole innokkaita purkamaan rahastoja. Eläkepääoma on työeläkeyhtiöille kuin saavutettu etu. Siitä ei haluta luopua.

Pääomien purkaminen ei myöskään olisi ongelmatonta markkinoiden kannalta. Jos työeläkeyhtiöt lähtisivät laajamittaisesti myymään omistuksiaan, näkyisi se osakkeiden hinnoissa välittömästi, kun markkinat ovat muutenkin ohuet. Vakuutusyhtiöiden kiinnostuksen hoivarahastoihin kyllä ymmärtää, samoin elinkeinoelämän. Veronmaksajien varoista tulisi uutta rahaa bisnekseen ja arvonnousua omistuksiin, sillä hoivaraha uisi pörssiin hakemaan tuottoa.

Kasvaviin terveydenhoitomenoihin on silti syytä varautua. Yksityispalveluita on syytä kehittää, että julkiset menopaineet pysyvät kurissa. Osa hoituu varmasti hoivaseteleillä, mutta tulevaisuudessa vauraampi vanhusväestö joutuu varmasti kustantamaan hoitojaan itse nykyistä enemmän.

Tuoreimmat osastosta