200302067 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksityinen hoitoala tyrmää Mönkäreen Kela-korvausremontin

Julkaistu: 5.8.2003 20:06

Sosiaali- ja terveysministerin mielestä yksityislääkärikäynneistä maksettavia korvauksia on rajoitettava

Yksityinen terveydenhoitoala vastustaa sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) ehdotusta Kela-korvausten leikkaamisesta yksityislääkärillä käynnistä.

– Se olisi kuin hölmöläisen peitonjatkamista, kun valtion päästä leikattaisiin peittoa kuntien päähän. Kustannuksia vain siirrettäisiin valtiolta kunnille, sanoo Terveydenhoitoalan palvelujärjestöjen TEPA:n puheenjohtaja Aino Penttilä.

Tiistain Aamulehdessä julkaistun haastattelun mukaan Mönkärettä kismittää kontrolloimaton rahan kuluttaminen.

– Sairausvakuutuksen rahoitus pitää saada turvattua niin, että valtion piikki ei ole jatkossa auki, Mönkäre painotti.

Uudistuksen valmistelu on ministeriössä jo vauhdissa.

Rahan vuotamisesta hän antaa esimerkin: kansalainen kävelee kadulta hoitamaan poskiontelotulehduksensa erikoislääkärille, ja Kela-korvaus tulee käynnistä kuin Manulle illallinen.

– Kukaan ei kontrolloi, oliko käynti aiheellinen, ja olisiko sen voinut hoitaa (kunnan) terveyskeskuksessa, hän huomauttaa.

Etuuksia on Mönkäreen mukaan tarkasteltava kriittisesti, vaikka jotkut kansalaiset voivat muutoksissa jotakin menettää. Lopputuloksena korvataan aikaisempaa oikeudenmukaisempia ja hädänalaisempia asioita.

Asiakas maksaa70 prosenttia itse

Penttilän mukaan nykyinen järjestelmä on julkistalouden kannalta kaikkein edullisin, koska siinä asiakas maksaa itse 70 prosenttia käynnistään yksityislääkärillä ja valtio eli Kela korvaa loput.

– Monelle Kela-korvauksena saatava vanha satamarkkanen on iso asia. Sillä saa jo paljon ruokaa, Penttilä huomauttaa.

– Jos nämä siirtyvät hoitamaan itsensä kuntien terveyskeskuksissa, kustannukset kaatuvat sataprosenttisesti kuntien niskaan ja jonot vain kasvavat.

Penttilä ihmettelee, miksi pitäisi kaataa järjestelmä, jossa yksityiset ihmiset maksavat itse suuren osan hoitokustannuksista jo kerran verotetuista tuloistaan.

– Mönkäreen luulisi ajavan Kela-korvausten korottamista, jotta ihmisiä kannustettaisiin sijoittamaan omaan terveyteensä ja näin saataisiin helpotusta julkisen terveydenhuollon jono-ongelmiin.

Penttilän mukaan purnaaminen yksityislääkärikuluista on sikälikin turhaa, että lääkärinpalkkiot ovat sairausvakuutuksen koko potista vain 2,4 prosenttia ja ne ovat pysyneet kurissa viime vuosina. Suurin nousu on koettu lääkekorvauksissa, jotka ovat yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa avohoidon lisäännyttyä ja yhä kalliimpien lääkehoitojen yleistyttyä

Kaikkiaan Kela maksoi sairausvakuutuskorvauksia 2,1 miljardia euroa vuonna 2001. Summasta puolet oli sairaus- ja vanhempainpäivärahoja ja toinen puoli sairaanhoitokorvauksia. Sairausvakuutuskorvausten yhteissumma on noussut reilut 20 prosenttia vuodesta 1991.

Kunta vai valtio maksaa

Penttilä on yhtä mieltä Mönkäreen kanssa siitä, että sairausvakuutusjärjestelmä on remontoitava, koska se on rahoituskriisissä. Valtio joutuu pumppaamaan siihen koko ajan lisää rahaa. Rahoitusvaje oli viime vuonna 660 miljoonaa euroa.

Penttilällä ei ole selvää reseptiä ongelmaan.

– Ensimmäiseksi pitäisi kuitenkin katsoa, mitä terveydenhoito maksaa yhteensä kunnille ja valtiolle ja päättää sitten mikä osuus kuuluu kuntien maksettavaksi ja mikä otetaan valtion pussista.

Penttilän mukaan nyt köyhä isä ja köyhä äiti tappelevat maksajasta, vaikka rahatasku on periaatteessa yhteinen.

Ongelma on näkynyt käytännössä muun muassa kalliissa lääkehoidoissa, esimerkiksi syöpähoidoissa. Kun kunnanlääkäri on todennut, ettei kunnalla ole varaa kustantaa lääkehoitoa, hän on kehottanut potilasta ostamaan lääkkeet itse apteekista. Tällöin potilas saa niistä Kela-korvauksen ja kunta säästää mukavan summan.

Tuoreimmat osastosta