200302855 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tyylivalikoima on laaja

Julkaistu: 4.7.2003 14:24

Sijoitustoiminnan tavoitteet, sijoitusaika ja sijoittajan riskinsietokyky määrittävät pitkälti suositeltavimman tavan jakaa varat korko- ja osakesijoituksiin. Osakesijoitusten valintakin voi ratketa riskinsietokyvyn mukaan, mutta valinta on myös maku- ja tyylikysymys.

Sijoitustyylillä tarkoitetaan tässä sitä, mistä osakejoukosta sijoittaja valintansa tekee ja miten.

Sijoittajan on lisäksi valittava, kuinka aktiivinen päätöksentekijä hän haluaa olla. Passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan yleensä sijoittamista markkinaindeksien mukaisesti, jolloin sijoittajan voitot ja tappiot määräytyvät markkinoiden yleisten muutosten mukaan – tällöin myös kaupankäynti on yleensä mahdollisimman vähäistä.

Aktiivisella sijoittamisella tarkoitetaan perusteltujen valintojen tekemistä, jolloin oman sijoitussalkun riski poikkeaa koko osakemarkkinoiden riskistä. Sijoittaminen voi olla tällöin osta ja unohda -tyyppistä, mutta yleensä aktiiviseen sijoittamiseen kuuluu tehtyjen valintojen tarkistaminen aika ajoin. Aktiivinen sijoittaja voi olla uskollinen valitsemalleen sijoitustyylille, jonka periaatteet on tällöin hallittava hyvin. Hän voi myös yrittää haistella trendien muutoksia.

Sijoittajien ja asiantuntijoiden keskustelu eri sijoitustyylien paremmuudesta jatkuu loppumattomana, koska markkinatilanteiden vaihtelu suosii toisinaan yhtä tyyliä toisen kustannuksella. Tärkeimmät sijoitustyylit ovat sijoittaminen kasvu- tai arvo-osakkeisiin.

Arvo-osakkeilla tarkoitetaan osakkeita, joiden pörssiarvo on lähellä niiden tasearvoa. Alhainen pörssiarvo ei takaa hyvää tuottoa, sillä yhtiö voi yksinkertaisesti olla huonosti hoidettu tai sijoittajien karttama esimerkiksi suuren valtio-omistuksen tähden. Arvosijoittajat suosivat yhtiöitä, joilla on alhaisen p/b-luvun lisäksi hyvä omavaraisuusaste ja pääoman käytön tehokkuus.

Kasvuyhtiöiden osakkeiden pörssihinnassa on mukana paljon kasvuodotuksia ja hinta on selvästi tasearvoa suurempi. Arvo-osakkeisiin verrattuna kasvuosakkeissa ajatellaan olevan näkymätöntä arvoa, kuten sellaista osaamista tai patentteja, jotka tuottavat suuria voittoja tulevaisuudessa. Pelkkä alan kasvu ei välttämättä takaa yhtiön ja sen voittojen kasvua.

Vaikka internetin käyttö on noussut räjähdysmäisesti, vain harvat ovat pystyneet luomaan verkkoon kannattavaa liiketoimintaa. Parhaiten tuottavat yksittäiset sijoitukset ovat silti aina kasvuyhtiöitä. Sijoittaja voi hakea kasvua paitsi yksittäisistä yrityksistä, myös kasvumarkkinoilta, kuten Baltiasta tai Kaukoidästä.

Sijoituskohteiden koko on myös mielenkiintoinen valinta. Sijoittaja voi suosia suuria lippulaivayhtiöitä, joiden konkurssiriski tuntuu mitättömältä. Monien mielestä esimerkiksi Coca Colasta kannattaa maksaa enemmän kuin taloudelliset tunnusluvut edellyttäisivät. Kyllin vahvan markkina-aseman ja yrityskulttuurin yhtiö pysyy kiinnostavana myös tulevaisuudessa samaan tapaan kuin Rembrandtin maalaus.

Pieniin yhtiöihin liittyy suurempi riski, mutta riskinotto voi kannattaa. Liiketoiminnan tuhatkertainen kasvu on mahdollista vain suhteellisen pienille yhtiöille. Pienet yhtiöt voivat olla myös joustavampia ja helpompia johtaa, mikä takaisi ainakin joillekin niistä jatkuvasti hyvän kannattavuuden ja osingot, vaikkei kasvua tulisikaan.

Sijoittaja voi rakentaa oman sijoitussalkkunsa joko kotimaasta tai kansainvälisiltä markkinoilta, mutta usein Suomen markkinat ovat liian pienet tyylisijoittajalle.

Yksityissijoittaja voi rakentaa oman tyylinsä mukaisen salkun joko itse tai hän voi käyttää sijoitusrahastoja. Suuriin yhtiöihin voi sijoittaa eri indeksirahastojen kautta, mutta kasvu- tai arvostrategian rahastot ovat aktiivisesti hoidettuja. Myös suorissa sijoituksissa arvo- ja kasvusijoittajat tekevät yleensä yhtiökohtaisia valintoja, sillä pelkkä yksinkertaisten tunnuslukujen käyttö ei takaa hyviä tuottoja.

Aktiivinen ja analyyttinen sijoittaja voi hyödyntää top-down-lähestymistapaa, jolloin hän arvioi kansantalouden suhdanteiden mukaan, mitkä toimialat ja alueet menestyvät jatkossa parhaiten. Bottom-up-sijoittaja tekee valintansa vain yhtiöiden tunnuslukujen mukaan. Ammattimaiset salkunhoitajat kertovat yleensä hyödyntävänsä kumpaakin lähestymistapaa.

Osa sijoittajista luottaa kuitenkin fundamentaalisen analyysin sijasta tekniseen analyysiin. Tällöin sijoittaja seuraa osakkeen ja markkinoiden kaupankäyntiä sekä kurssikehitystä. Analyysi nojaa sijoittajapsykologiaan, ja sijoittajan tavoitteena on ostaa osakkeita silloin, kun kysyntä on voimistumassa ja kurssi on kääntymässä nousuun ja myydä niitä silloin, kun kysyntä alkaa heiketä.

Tuoreimmat osastosta