200308029 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Metsätarvitseehoitajaa

Julkaistu: 13.6.2003 12:53

Omasta metsästään voi tehdä täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen

Metsäalan ammattilaisten tai maanviljelijöiden osuus metsänomistajista vähenee. Samaan tahtiin kasvaa ammattimaisten metsänhoitopalveluiden tarve. Tarvetta tyydyttävät metsänhoitoyhdistykset ja nyt entistä innokkaammin myös suuret metsäyhtiöt ja metsähallituksen hiljattain perustama Foria.

Suuri osa etenkin kaupunkilaismetsänomistajista ja ikääntyvistä metsänomistajista joutuu turvautumaan ammattilaisten apuun metsänhoidossa ja puukaupassa. Ammattitaitoa tarvitaan paitsi metsän oikea-aikaisissa hoitotoimissa ja puukaupassa sekä luonnonsuojelun huomioon ottamisessa.

Metsänomistajia on Suomessa perheenjäsenineen noin miljoona. Erillisiä, metsänhoitomaksun piiriin kuuluvia metsälöitä maassa on reilut 300 000, mutta moni metsä on yhteisomistuksessa.

Suomen Metsätilanomistajien liiton puheenjohtaja Rauno Numminen arvioi, että metsänomistajat käyttävät paljon metsänhoitoyhdistysten palveluita. Metsänhoidon näkökulmasta muut isot toimijat ovat tarjonneet palveluitaan vielä melko vähän aikaa. Suuret metsäyhtiötkin ovat tarjonneet kokonaispalveluja aktiivisemmin vasta 5–10 vuotta.

– Kaupunkilaismetsänomistajilla ei ole yhtä paljon aikaa eikä taitoa metsänhoitoon kuin maanviljelijämetsänomistajilla. Vastaavasti laadukkaita ja hinnaltaan kilpailukykyisiä palveluja kysytään enemmän. Nykyisin halutaan yhä useammin selvittää myös vaihtoehdot, Numminen sanoo.

Metsätilanomistajien liitto yhdistää 30 paikallista metsätilanomistajien yhdistystä ja kerhoa. Kerhot ja liitto ovat muista metsäorganisaatioista riippumattomia metsänomistajien etujen ajajia.

Suomalaiset metsänomistajat ovat Nummisen mukaan yleensä tyytyväisiä saamaansa palveluun ja asiat hoidetaan niin kuin on sovittu. Tieto huonosta palvelusta leviää nopeasti, joten kaikki pyrkivät tekemään parhaansa.

Numminen muistuttaa, että eri toimijat ovat liikkeellä erilaisin perustein. Metsänhoitoyhdistyksellä ei saa olla muita tavoitteita kuin metsänomistajan etu, metsäpalveluyrittäjien pitää hankkia työllä elantonsa ja metsäyhtiöt haluavat puuta.

– Jos metsäyhtiön neuvojalle on annettu ohje ostaa tukkipuuta, hän ei välttämättä ole kiinnostunut metsän harvennushakkuita tarvitsevista osista. Vastaavasti metsänhoitoyhdistyksen asiantuntija voi neuvoa lykkäämään päätehakkuuta vielä muutaman vuoden, mutta hän patistaisi tekemään harvennushakkuut heti.

Numminen toivottaa myös metsähallituksen Forian tervetulleeksi markkinoille. Tärkeää on kuitenkin, että kilpailijat ovat samalla viivalla. Valtion metsien tuottoja ei saa käyttää Forian toiminnan rahoittamiseen.

– On hyvä, että ihmisille tarjotaan vaihtoehtoja. Kilpailu alentaa yleensä hintoja, mutta tärkeää on myös yhteistyön sujuminen. Mitä enemmän asioita hoidetaan etäältä sitä tärkeämpää on, että ihmisten välinen kemia toimii.

Puukauppaa tehdessään Numminen soittelee puunostajat itse läpi. Puunostajia on rajoitettu määrä, ja itse kilpailuttamalla hinnan voi vetää tiukemmalle. Metsänhoitoyhdistysten puukauppapalveluidenkin käyttö voi olla kannattavaa, sillä pelkkä puunhinta ei aina ratkaise. Kaupan edullisuuteen vaikuttavat myös ostajan laatuvaatimukset ja erilaisten mittojen käyttö katkonnassa sekä maksuaikataulu ja korjuumenetelmä.

– Metsäyhtiöt voivat antaa vakituisille asiakkailleen hintatakuita, jonka mukaan keväällä tehdylle kaupalle taataan vuoden paras hinta. Tällöin metsänomistajan pitää varmistautua siitä, että ostaja voi esittää vuoden aikana käytetyt hinnastot. Käytännössä hintatakuun mukaisia lisähintoja on maksettu ihan sopimusten mukaan, Numminen sanoo.

Tuoreimmat osastosta