200305301 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Markkinointiviestinnän lapsuuden loppu

Julkaistu: 11.6.2003 14:26

Leikitäänpä ajatuksella, että kolme näennäisesti toisistaan riippumatonta kehityskulkua kohtaavat ja muuttuvat palaamatta enää koskaan ennalleen.

Ensimmäinen on mainonta, joka toimialana on suorastaan yllättävän jäykkä. Massamedia on herra ja hidalgo, jonka pillin mukaan tanssivat niin mainos- kuin mediatoimistot. Ansaintamallit, projektityökalut ja luovan työn suunnittelun puitteet on kehitetty massamedian ehdoilla ja sitä ruokkien. Uusia ulottuvuuksia tai rakenteita ei päästetä häiritsemään hyväksi havaittuja ravintoketjuja, vaikka mainostoimistojen asiakkaiden asiakkaat janoavat uusia sisältöjä ja elämyksiä.

Toinen on telekommunikaatio, joka on jättiläisharppauksin kehittänyt huikeita uusia tuotteita ja palveluita langattomaan viestintään.

Avainasemassa ovat olleet matkapuhelinvalmistajat: Analogiset puhelimet. Nastaa. Digitaaliset puhelimet. Vau! 3G ja multimedia. Jättipotti!

Operaattorit seurasivat ketterästi perässä, ja viime aikoina myös ohjelmistotalot ovat alkaneet laskeskella tarkemmin uuden liiketoiminta-alueen mahdollisuuksia. Multimediapuhelimet laajentavat telekommunikaatioalaa viihteeseen ja pelien maailmaan. Kuvan, äänen ja videon ja yhdistelmä tarkoittaa uutta, houkuttelevaa tulovirtaa.

Kolmas elementti on ihmisten verkottuminen, keskinäisviestintä, joka on yhtä vanhaa kuin ihminen itse, ikiaikainen peli nimeltään "Kuka minä olen ja kuka sinä olet?" Olemme olemassa vain suhteessa muihin ja haluamme tietää, millainen kuva itsestä välittyy.

Keskinäisviestintä on kokenut renessanssin uusien teknologioiden ansiosta. Henkilökohtaisten internet-päiväkirjojen määrä on huikea. Web-kamerat paljastavat yksityiselämän koko maailmalle. Viestintäpsykologian asiantuntijat tutkivat elektronisen median synnyttämää itseilmaisun globaalia hyökyaaltoa.

Kolme ilmeisen erilaista tilannetta: Teollisuudenala, joka on varovainen muuttumaan. Ala, joka on uusiutunut nopeasti etsimään uusia malleja ja liittoutumia. Ja kolmanneksi inhimillinen elementti.

Mitä tapahtuu näiden kolmen kohdatessa? Syntyykö synergiaa kaikkien eduksi? Tuleeko multimediaviestinnästä hyödyllinen elementti mainontaan?

Mainontatoimialan suurin haaste lähivuosille on ymmärtää muutoksen vaikutus sen omiin rakenteisiin. Multimedia pitää ymmärtää mediaksi muiden joukkoon, ja sitä tulee käyttää yhteismitallisesti muiden kanssa. Kuluttajat käyttävät sitä joka tapauksessa.

Kuka tämän uuden median omistaa ja kuka sitä jakelee? Kuka tuottaa sisältöä ja maksaa tuotannon? Mitä mainonnan suunnittelun työkaluja ja luovan työn apuvälineitä tarvitaan? Käyttävätkö kuluttajat multimediaa halutusti vai keksivätkö he omia tapojaan? Antavatko he brandien tulla intiimeille alueilleen, fyysisesti aina mukaan? Tuleeko tästä liiketoimintaa ja kenelle?

Ennustan markkinointiviestinnän luonteen ja rakenteiden pysyvää muutosta. Toimialan ensimmäinen globaali epäjatkumo on tosiasia. Uskon, että brandien rooli muuttuu ostoperusteisesta dialogikoneesta elämysten ja kokemusten mahdollistajaksi ihmisille kaikkialla.

Tuoreimmat osastosta