20030692 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näpit irti supereurosta

Julkaistu: 9.6.2003 15:29

Kolme vuotta sitten Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenmaiden yhteisvaluutta euro syntyi 1,17 dollarin vaihtokurssilla, jonka ilmeisesti ajateltiin heijastavan asianmukaisella tavalla senhetkistä hintatasoa Atlantin molemmin puolin. Sittemmin euron kurssi on heilahdellut voimakkaasti. Tällä hetkellä se on palannut lähes tarkalleen lähtötasolleen. Miksi eurooppalainen elinkeinoelämä sitten valittaa, että "supereuro" on tuhoamassa sen toimintaedellytyksiä?

Euron syyttäminen on helppo tapa kääntää huomio pois Euroopan taloudellisen pahoinvoinnin todellisesta syystä: hämmästyttävän alhaisesta henkeä kohden mitatusta tuottavuudesta. Euroopan alhainen tuottavuus heijastaa varsin yksinkertaista tilastollista tosiseikkaa, joka heikentää kohtalokkaasti suhteellisen korkeaa työtuntia kohden laskettua tuottavuutta: aktiivisen työvoiman vaatimaton osuus tarkoittaa, että eurooppalaiset työskentelevät tunneissa mitattuna varsin vähän.

On tärkeää selvittää muutamia euron ja dollarin vaihtokurssiin liittyviä perusasioita, koska tällä saralla julkinen keskustelu on tulvillaan usein tahallisesti aiheutettuja sekaannuksia.

Ensinnäkään kukaan ei tiedä, kuinka selittää tai ennustaa valuuttakurssien lyhyen aikavälin muutoksia (jotka tapahtuvat esimerkiksi yhden päivän ja kuuden kuukauden välillä). Noin 20 vuotta sitten eräässä kuuluisassa akateemisessa esitelmässä osoitettiin, että umpimähkäinen kävelyretki antoi parempia tuloksia lyhyen aikavälin valuuttakurssimuutosten ennustamisessa kuin tarkoin valikoituihin muuttujiin perustuva matemaattinen malli.

Sama johtopäätös pätee edelleen. Kukaan ei osannut tarkkaan sanoa, miksi euron arvo romahti noin 0,80 dollariin ensimmäisen puolentoista vuoden aikana, eikä liioin ennustaa, koska se lähtisi jälleen nousuun. Jotkut tarkkailijat syyttävät euron nykyisestä "korkeasta" kurssista (ja näin muodoin Euroopan hitaasta talouskasvusta) Euroopan keskuspankin tiukkaa rahapolitiikkaa. Mutta jos euron arvon kohoamisen taustalla on korkea korkotaso, miksi dollarin arvo sitten nousi ajankohtana, jolloin Yhdysvaltain keskuspankki leikkasi korkoja aggressiivisesti? Ihmisten tulisi varoa kommentaattoreita, jotka pyrkivät selittämään, "miksi" jonkin valuutan kurssi käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy.

Toiseksi euron nykykurssia vaikeuksistaan syyttävien vientiyritysten tulisi herätä kohtaamaan todellisuus. Euron tämänhetkinen kurssi muuttaa hinnat suhteellisen samanlaisiksi Atlantin molemmin puolin. Mikäli vientiyritys tuottaa voittoa ainoastaan euron pudotessa 0,80 tai 0,90 dollariin, sen olisi syytä ryhtyä kiireen vilkkaa lisäämään tuottavuuttaan kyetäkseen selviytymään tilanteesta, jossa euro on kohonnut takaisin 1,17 dollariin.

Saksa ja Japani hallitsivat maailman vientitaloutta useita vuosia, ja tuolloin sekä jeni että Saksan markka olivat maailman ”vahvimpien" valuuttojen joukossa. Saksalaisten ja japanilaisten tuotteiden maailmanvalloituksen tekivät mahdolliseksi innovaatiot ja korkea tuottavuus, ei suinkaan heikko valuutta.

Kolmanneksi euroalue on osapuilleen yhtä avoin kansainväliselle kaupalle kuin Yhdysvallat. 1990-luvulla Yhdysvaltain talous viiletti ylöspäin ja dollari oli voimissaan. Sama, mikä päti Saksan markan ja Japanin jenin kohdalla, on totta myös Yhdysvaltain tapauksessa: vahva dollari ei ole historiallisesti heikentänyt maan talouskasvua.

Eurooppalaiset ovat tottuneet ajattelemaan vaihtokurssia kriittisenä muuttujana, koska he elävät erittäin avoimissa talouksissa, jotka vievät yli 50 prosenttia kokonaistuotannostaan. Suurin osa viennistä suuntautuu kuitenkin muihin euroalueen maihin eikä euron taso siis vaikuta siihen. Euroalueen ulkopuolelle suuntautuvan viennin osuus on vain 15–16 prosenttia Euroopan kokonaistuotannosta, ja se tulee laskemaan vielä entisestään, kun (ja jos) Ruotsi ja Britannia liittyvät euroalueeseen.

Kommentaattoreiden, päätöksentekijöiden ja liikemiesten tulisi siis lakata patistelemasta EKP:ta tekemään jotain "vahvalle eurolle". Keskuspankin puuttuminen valuuttamarkkinoihin ainoastaan lisää epävakautta ja toimii siksi tarkoitustaan vastaan. EKP teki oikein jättäessään huomiotta valuuttakurssin laskun 0,80 dollariin ja se toimii edelleen oikein ollessaan piittaamatta sen nykyisestä 1,20 dollaria lähentelevästä tasosta.

Useimpien taloustieteilijöiden mielestä keskuspankin tulisi kohdentaa toimensa yksinomaan inflaatioon. Tämä tarkoittaa korkojen leikkaamista ainoastaan silloin, kun talouden toiminta hidastuu ja inflaatio laskee. Juuri näin EKP on myös tehnyt.

Lyhyesti sanottuna eurooppalaisten tulisi lakata vatvomasta euron vaihtokurssia ja käyttää näin säästetty aika ratkomalla todellisia ongelmiaan: alhaista tuottavuutta, markkinoiden jäykkyyksiä, vakaussopimuksen veropolitiikalle asettamia rajoituksia sekä konkurssikypsiä eläkejärjestelmiä. Euroopan päätöksentekijöillä on kylliksi ongelmia edessään. Heidän olisi syytä jättää euron ja dollarin kurssivaihtelut valuuttamarkkinoiden huoleksi.

Tuoreimmat osastosta