200303426 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Viina-ale lisää deflaatioriskiä

Julkaistu: 20.5.2003 16:26

Inflaatio on painunut Suomessa alas. Huhtikuussa hinnat laskivat 0,1 prosenttia maaliskuuhun verrattuna. Jos ruuan ja öljyn vaikutus putsataan pois, päästään nipin napin plussan puolelle: hinnat nousivat kuukaudessa 0,4 prosenttia.

Vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet 1,3 prosenttia.

Suomessa on paineita alentaa alkoholi- ja tupakkaveroa Viron EU-jäsenyyden takia. Jos veroa ei lasketa, viina-, kalja- ja tupakkaralli lahden takaa uhkaa kiihtyä entisestään, ja alentaa tätä kautta valtion verotuottoja.

Viinan ja tupakan todennäköinen hinnanpudotus vaikuttaa kuluttajahintaindeksiin. Inflaatio alenee entisestään. Nykyisellä kuluttajahintojen nousuvauhdilla riskinä on deflaatio, yleinen hintatason lasku.

Valtio voisi estää hintojen alenemista nostamalla yleisiä tariffeja, tai vaikkapa energiaverotusta.

Toisaalta deflaatio on merkki hiipuneesta kysynnästä. Kysyntää ei elvytetä tariffien tai verojen korotuksilla. Kysyntää elvytetään esimerkiksi tuloveron kevennyksillä.

Kansanterveydelle ja kansantaloudelle tupakka ja alkoholi tulevat kalliiksi. Vaikka nautinta-aineista saadaan verotuloja, niistä koituvat kustannukset ylittävät niistä saadut tulot moninkertaisesti. HUS on täynnä elintapasairaita.

Viroon verrattuna viina Suomessa maksaa, samoin tupakka. Hintaeroa ei voi vähätellä. Kansasta tietty osa ryyppää tolkuttomasti. Sekin on realiteetti.

Silti järkevämpää olisi tehdä alkoholin ja tupakan verotuksen puolella maltillisia kevennyksiä, ja pyrkiä siihen, ettei alkoholin kulutus enää kasvaisi, vaan pikemminkin alenisi.

Tupakka- ja alkoholibisneksessä kansanterveydelliset näkökulmat on otettava huomioon, kun kustannukset haitoista on kuitenkin sosialisoitu koko väestölle.

Joidenkin arvioiden mukaan viinan hinta-ale ei Suomessa lisää deflaatioriskiä eikä deflaatiouhkaa muutenkaan ole. Kysymys olisi ennemminkin yleisestä kustannustason korjausliikkeestä.

Ajattelua tukee Economist- lehden Big Mac -indeksi, joka vertaa eri maiden hintatasoa hampurilaisten kautta. Euroalueella Big Mac -hampurilainen maksaa keskimäärin 2,71 euroa, meillä yli kolme euroa. Suomi on siis kallis maa.

Ostovoimaan voidaan vaikuttaa kuitenkin monta kautta, nostamalla palkkoja, keventämällä verotusta tai laskemalla hintoja.

Halpenevat hinnat ovat talouden dynamiikan kannalta tuhoisin vaihtoehto. Kukaan ei osta mitään, kun kaikki odottavat lisäalennuksia hintoihin. Työpaikat häviävät ja omaisuuksien vakuusarvot katoavat. Vain heinäsirkkaparvet puuttuvat.

Elvytysvara rahapolitiikassa on kutakuinkin käytetty. Vetovastuu on siirtynyt finanssipolitiikalle. Järkevästi suunnattu veroalennusohjelma toisi parhaan vipuvaikutuksen talouteen.

Tuoreimmat osastosta