20030812 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Usko RuotsinEmu-jäsenyyteen heikkenee

Julkaistu: 23.4.2003 18:49

Ruotsin talouden ja valtion rahatilanteen toivottua heikompi kehitys heikentävät markkinoiden odotusta Ruotsin pikaisesta liittymisestä Euroopan yhteisvaluuttaan.

Vielä tammikuussa jäsenyyden uskottiin toteutuvan ja arviot kruunun euroliitoksen ajankohdasta asettuivat vuosiin 2006 ja 2007. Korkomarkkinat arvioivat kruunun todennäköisesti heikentyvän kahden seuraavan vuoden odottelujakson aikana, mutta korkotason lipuvan kohti euroalueen tasoja liitoksen jälkeen.

Ruotsin ja Saksan kaksivuotisen viitelainan tuottoero oli viime heinäkuussa 0,94 prosenttiyksikköä. Nelivuotisten lainojen tuottoero oli 0,69, kuusivuotisten 0,57 ja kymmenvuotisten vain 0,49 prosenttiyksikköä. Odotus yhteisvaluuttaan liittymisestä vähensi Ruotsin lainoistaan Saksaan verrattuna maksamaa riskilisää sitä enemmän, mitä varmemmin jäsenyyden uskottiin toteutuvan sijoituksen aikana.

Ruotsia yksinvaltiaina hallitsevien, euromyönteisten sosiaalidemokraattien voitto syyskuun valtiopäivävaaleissa nosti odotuksia jäsenyydestä, mutta kasvatti samalla epävarmuutta kruunun arvon kehityksestä.

Kahden vuoden tuottoero oli lokakuussa reilusti yli yhden prosenttiyksikön, mutta, 4 ja 6 vuoden tuottoerot olivat 0,84 ja 0,72 prosenttiyksikköä, koska eurokytkennän toteutumiseen luotettiin ja valtiontalouden tilan ennakoitiin kohentuvan edelleen. Tuorein tuolloin tiedossa ollut mielipidemittaus kertoi 49 prosentin ruotsalaisista kannattavan ja 40 prosentin vastustavan eurokytköstä.

Eurokytköksen kannatus kuitenkin putosi jo marraskuussa 41 prosenttiin, kun kahdeksan prosenttia äänestäjistä siirtyi kannastaan epävarmojen joukkoon. Ruotsin talouden tilannearviot alkoivat heikentyä maailmantalouden epävarmuuden kasvaessa.

Luottamus eurojäsenyyden toteutumiseen kuitenkin säilyi entisellään, ja heikentynyt kruunu houkutteli korkosijoittajia. 4 vuoden tuottoero oli tammikuussa painunut 0,75:een ja 6 vuoden 0,64 prosenttiyksikköön 2 ja 10 vuoden tuottoerojen säilyessä jotakuinkin entisinä. Euro maksoi tammikuussa 9,25 kruunua, kun lokakuun kurssi oli lähempänä 9,1:tä kruunua.

Kulunut kevät on kasvattanut epävarmuutta kruunun eurojäsenyyden toteutumisajasta. Ruotsin hallituksen talouspolitiikan perustana toiminut talouskasvu on osoittautunut selvästi toivottua heikommaksi ja syönyt valtion verotuloja, minkä vuoksi valtio tarvitsee uusia lainoja selvitäkseen menoistaan.

Valtion velanottoa hoitava valtiokonttori arvioi lainatarpeen olevan tänä vuonna ainakin 26 miljardia kruunua. Rahoitustarvetta kasvattavat myös kunnat, jotka tarvitsevat tulonsiirtoja valtiolta. Viime vuonna kunnat tarvitsivat valtiolta yhteensä 5 000 kruunua asukasta kohti, mikä tietää valtiolle tänäkin vuonna miljardilaskua.

Tilannetta pahentaa kuntatyöntekijöiden juuri alkanut lakko ja yli viiden prosentin palkankorotusvaatimus. Hallituksen on joko tingittävä muista menoistaan velvoitteidensa täyttämiseksi tai luovuttava budjettikurista ja rahoitettava lisämenonsa lainanottoa kasvattamalla ja verotusta kiristämällä. Lisävelka on poliittisesti helpoin vaihtoehto, eikä hallituksella ole varaa tehdä poliittisesti epämukavia päätöksiä syyskuun kansanäänestyksen alla.

Koska Ruotsin politiikassa ei ole tarjolla uskottavaa vaihtoehtoa demarihallitukselle, kansan tyytymättömyys näkyy muuta kautta. Tuore mittaus kertoo euron kannatuksen painuneen huhtikuussa 39 prosenttiin ja vastustuksen nousseen 47 prosenttiin.

Korkomarkkinoilla Saksan ja Ruotsin neljän vuoden tuottoero oli eilen 0,94 ja kuuden vuoden 0,78 prosenttiyksikköä, mikä kertoo markkinoiden varautuvan Ruotsin Emu-jäsenyyden siirtymiseen kauemmas tulevaisuuteen. 10 vuoden tuottoeron vakaus kuitenkin kertoo, että jäsenyyden kuitenkin vielä uskotaan toteutuvan.

Tuoreimmat osastosta