200309885 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Elinkeinoelämä tyrmääEU:n verotusoikeuden

Julkaistu: 11.4.2003 19:25

Uusi hallitus joutuu lähiaikoina ottamaan kantaa EU:n tulevaan rahoitukseen

Euroopan unionin tulevaisuutta pohtivan konventin käsittelyssä oleva ehdotus EU-verosta ei saa Suomen elinkeinoelämältä tukea. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila vastustaa tiukasti EU:n suoraa verotusoikeutta.

– Jos EU:lle annetaan verotusoikeus, avataan mahdollisuus verojen kiristämiselle. Vaikka vero olisi aluksi hyvin lievä, sillä olisi todennäköisesti huikea kiristyminen edessään, Mattila pelkää.

Hänen mukaansa uusi EU-vero vaatisi valtavan byrokratian. Erillinen vero vaatisi muun muassa oikeussuojan ja muutoksenhakumenettelyn.

Myös Veronmaksajat ry:n toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kyseenalaisena uutta kansallisten verojen päälle lätkäistävää EU-veroa. Itsenäinen verotusoikeus johtaisi vääjäämättä verotuksen kiristymiseen.

– Meillä on Suomessa jo mutkikas verojärjestelmä ja monta veronsaajaa. EU-vero toisi yhden lisää, koska tuskin mikään kansallinen taho poistuisi sen myötä, Lehtinen sanoo.

Uuden hallituksenotettava pian kantaa

Suomella ei ole vielä virallista kantaa EU:n itsenäiseen verotusoikeuteen tai EU:n tulevaan rahoituksen järjestämiseen. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Rauno Lämsä sanoo, että uusi hallitus joutuu kuitenkin jo lähiaikoina käsittelemään asiaa. Parhaillaan se on virkamiesvalmistelussa.

Esitys EU:n suorasta verotusoikeudesta ohi kansallisten budjettien on vielä raakile. Tarkempi esitys verosta on määrä sorvata konventin asettamassa unionin rahoitusta käsittelevässä pohdintaryhmässä. Se aloittaa työnsä ensi maanantaina ja työ on määrä saada valmiiksi toukokuun alussa.

Toistaiseksi on auki muun muassa se, millä perustein EU-veroa perittäisiin. Esillä on ollut ympäristöön tai kuluttamiseen liittyvät verot, mutta tulo- tai yritysveroakaan ei alustavissa ehdotuksissa ole suljettu pois.

Merkittäväperiaatteellinen ero

Ajatus EU-verosta on lähtenyt liikkeelle EU:n komissiosta. Budjettikomissaari Michaele Scheyer haluaisi yksinkertaistaa EU:n nykyistä rahoitusta, joka perustuu tulleihin, maatalousmaksuihin, alv-maksuihin ja jäsenmaiden bkt:n perusteella perittäviin maksuihin.

Komissiota häiritsee se, että vain pieni osa edellä mainituista EU:n tuloista on aidosti sen omia varoja. Valtaosa tuloista tulee maksuina jäsenmaiden kautta.

Komissiossa on perusteltu EU-veroja myös sillä, että ne lähentäisivät kansalaisia unioniin.

Periaatteessa kysymyksen tekee merkittäväksi se, että EU:n rahoitus ei ole tähän mennessä kuulunut unionin oman toimivallan piiriin. Nyt rahoituksesta päätettäessä vaaditaan jäsenmaiden yksimielisyys ja päätökset ratifioidaan kansallisissa parlamenteissa.

Sekä Keskuskauppakamarin Mattila että Veronmaksajien Lehtinen kannattavat sitä, että EU:n rahoitus hoidetaan jatkossakin pääosin bkt:hen perustuvalla maksulla.

– Bkt-pohjainen maksu ottaa hyvin huomioon kunkin maan maksukyvyn, Mattila perustelee.

Tuoreimmat osastosta