200307175 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

VastineEsa Härmälälle

Julkaistu: 31.3.2003 16:50

MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä otti Taloussanomien mielipidesivulla (26. maaliskuuta) kantaa kehitysyhteistyöhön, ja arveli itsekin kulkevansa vastavirtaan. Itse jäin kyllä miettimään olemmeko edes samassa joessa.

Olen eri mieltä Härmälän kanssa nimenomaan perusanalyysissä. Toisaalta hän arvostelee voimakkaasti kehitysyhteistyön tähänastista tuloksettomuutta: "pääasiassa kannettu vesi ei ole kaivossa pysynyt". Toisaalta hän vaatii kehitysyhteistyön perusteellista suunnanmuutosta ja nimenomaan paluuta vanhaan. Tällä hän tarkoittaa paluuta suomalaisiin tavaratoimituksiin ja projekteihin, sidottuun kehitysapuun suoran rahoitustuen ja erilaisen "kehityspolitikoinnin" sijasta.

Olemme samaa mieltä siitä, että takavuosien kehitysyhteistyö sisältää myös paljon epäonnistumisia ja tuloksettomuutta.

Asiantuntijat ovat kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että tuloksettomuus johtui paljolti silloisen kehitysyhteistyön toteutustavoista. Vanhat toteutustavat perustuivat muun muassa sidottuihin tavaratoimituksiin ja pohjoisesta johdettuihin projekteihin.

Härmälä suosittelee siis paluuta niihin kehitysyhteistyön keinoihin, jotka ovat olleet syypäänä tähänastisiin epäonnistumisiin. Tämä olisi kehitysmaiden ja maailman köyhien kannalta tuhoisaa.

Viime vuosina on Maailmanpankkia myöten tultu siihen havaintoon, että kehitysyhteistyö on entistä tehokkaampaa ja varsinaisia kehitystavoitteita edistävää. Tämä johtuu siitä, että kehitysmaiden "omistajuus" niin tavoitteiden asettamisessa kuin toteutuksessa on lisääntynyt.

Tällä linjalla onkin jatkettava. Avunantajamaiden tiiviillä koordinaatiolla on hallitusti ja asteittain lisättävä suoraa rahoitustukea kehitysmaiden omien köyhyyden vähentämisstrategioiden toteuttamiselle.

Tähän tarvitaan tiivistä vuoropuhelua, toimivaa seurantaa ja valvontaa, mutta myös keskinäistä luottamusta.

Toinen syy takavuosien epäonnistumisiin oli kehitysyhteistyön kytkeytyminen kylmän sodan ideologiseen ja poliittiseen vastakkainasetteluun. Aatteelliset ja ulkopoliittiset intressit ajoivat usein kehityspoliittisten tavoitteiden ylitse. Kukaan ei halua paluuta näihin asetelmiin, kenties Yhdysvaltain nykyistä hallitusta lukuunottamatta, joka menneen maailman hengessä on sitomassa omaa kehitysapuaan entistä tiukemmin ideologis-poliittisiin etuihin.

Härmälän karsastama kehityspolitiikka tähtää siihen, että kehitysyhteistyön tavoitteet ja toteutus sidotaan kokonaisvaltaiseen strategiaan maailman köyhyyden vähentämiseksi, välitavoitteena maailman absoluuttisen köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää, että myös teollisuusmaiden ulko- ja kauppapolitiikka tukevat yhteisesti asetettujen kehitystavoitteiden toteuttamista eikä päinvastoin, kuten nyt liian usein on asian laita. Tätä "kehityspolitikointia" tarvitaan lisää, myös Suomessa.

Tälle kehityspolitiikalle vahvistettiin uusi maailmanlaajuinen arvoperusta YK:n vuosituhatjulistuksessa. Tämä julistus ja siihen perustuvat kehitystavoitteet ovat myös Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan uusi perusta.

Folke Sundman

ToiminnanjohtajaKehitysyhteistyön

palvelukeskus ry.

Tuoreimmat osastosta