200303722 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Terästorni haluaa tuntipankintasaamaan suhdannevaihteluita

Lappeenrantalainensäiliövalmistaja: tuntipankista kansallinenkilpailuetu

17.3.2003 20:25

Hitsarit ja muu tuotannon väki rakentaa säiliöitä lappeenrantalaisessa Terästornissa urakkapalkalla. Palkkauksessa on lisäksi jo kauan noudatettu metallialalla tuttua Parake-järjestelmää, jossa palkka määräytyy osaamisen ja ahkeruuden mukaan, ei palvelusvuosien perusteella.

Kaikki siis hyvin? Ei. Toimitusjohtaja Ossi Vilhun mielestä Suomeen pitäisi saada tuntipankkijärjestelmä, jossa työtunteja kerättäisiin kiireaikana ”pankkiin” tekemällä pitkää päivää. Vastaavasti hiljaisena aikana kokonaistyötuntimäärää tasattaisiin olemalla töissä vähemmän.

– Suhdannevaihtelut ovat jyrkkiä. Tuntipankilla tasattaisiin suhdannehuippuja ja täytettäisiin suhdanteiden kuoppia. Tästä saataisiin kansallinen kilpailuetu. Olen siitä ihan vakuuttunut.

Terästornissa ei ole vielä tuntipankkia, vaikka sille Vilhun mielestä olisi yrityksessä käyttöä. Vilhun mielestä valtakunnan tasolla pitäisi ensin laatia yleiset raamit tuntipankille, jota yritykset sitten soveltaisivat. Hänestä asia olisi syytä ottaa esiin seuraavissa työehtoneuvotteluissa.

– Suhtaudun optimistisesti tuntipankin tulemiseen, Vilhu sanoo.

Kilpailu ei olekiristynyt

Vilhun omistama Terästorni on Suomen johtavia säiliövalmistajia. Yritys on siitä harvinainen alan sisällä juuri nyt, että tilauksia riittää, eikä toimitusjohtaja valita kireästä kilpailusta.

Vilhu näkee yhdeksi menestymisen tekijäksi erikoistumisen. Yhtiö on vuosien mittaan tiputtanut tuotepaletistaan ylimääräiset pois. Terästorni valmistaa ja asentaa periaatteessa vain kahta tuotetta: massatorneja metsäteollisuudelle ja isoja paineastioita, vaikka jokainen säiliö onkin erilainen.

– Erikoistuminen helpottaa tarjouslaskentaa ja suunnittelua, koska säiliöt toistavat itseään eroista huolimatta. Sitä kautta syntyy kustannussäästöjä, Vilhu sanoo.

Samankaltaisten säiliöiden ansiosta yhtiölle on vuosien mittaan kertynyt mittava tietokanta toimitetuista säiliöistä. Vilhun mukaan tietopankkia hyödynnetään päivittäin urakkahankinnassa.

Minä myynkaikki pytyt

Erikoistuminen ei ole tarkoittanut muodin mukaista toimintojen ulkoistamista. Valtavirran vastaisesti Terästornissa tehdään melkein kaikki itse. Vilhun mukaan jalostusarvosta yli 90 prosenttia on omaa työtä.

– Alihankinta ei oikein sovi säiliöntekoon, koska säiliöissä on niin vähän komponentteja. Tämä on raakaa levynkäsittelyä.

Erikoistuminen on kuitenkin mahdollistanut laihan organisaation. Konttorin puolella työskentelee vain noin 10 prosenttia yhtiön 50 työntekijän kokonaisvahvuudesta. Terästornissa myynti, osto ja johto on organisoitu tiiviisti yhteen pakettiin, Ossi Vilhuun.

– Minä myyn kaikki säiliöt, Vilhu toteaa ja kertoo samantien vastaavansa pitkälti myös materiaaliostoista.

Terästornin säiliöitä näkee paperitehtailla ympäri Suomea, mutta niitä on viety myös ympäri maailmaa Etelä-Afrikkaa ja Brasiliaa myöten. Liikevaihtoa kertyy 10–12 miljoonaa euroa vuosittain. Parhaillaan on vetämässä tarjous Kiinaan 11,6 miljoonan litran säiliöstä.

Terästornin säiliöt tunnistaakin yleensä koosta. Halkaisija voi olla 25 metriä ja korkeutta 70 metriä. Olympiastadionin torni jää sellaisen varjoon.

– 80 prosenttia säiliöistämme viedään lohkoina rakennuspaikalle ja kootaan siellä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?