200302261 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Komissio patistaa EU-maita tukemaan laajakaistaverkkoja

Julkaistu: 10.3.2003 19:28

Komissaari Erkki Liikanen sallisi julkisen tuen runkoverkkojen rakentamiseen, kunhan kilpailuteleyhtiöiden välillä toimii

Euroopan komissio yrittää innostaa jäsenvaltioita tukemaan laajakaistaverkkojen rakentamista syrjäisille alueille. Tukea on lupa ammentaa myös EU:n rakennerahastoista, joissa on varattu digitaalisen lukutaidon ja infrastruktuurin parantamiseen kymmenisen miljardia euroa rahoituskaudella 2000–2006.

Komissio on näin valmis auttamaan vaikeuksissa olevia telealan yrityksiä. Julkinen tuki ei saa kuitenkaan vääristää kilpailua.

– Julkista rahaa voidaan investoida runkoverkkoon, kunhan kilpailu viimeisellä maililla on vapaata, sanoo EU:n informaatioyhteiskunta-asioista vastuussa oleva komissaari Erkki Liikanen.

Viimeinen maili tarkoittaa kiinteän paikallispuhelinverkon tilaajajohtoa, joka yhdistää asiakkaan lähimpään keskukseen. EU avasi paikallisverkot kilpailulle vuoden 2000 lopussa.

Kunnat voisivat rakentaaverkot syrjäseudulle

Kunnat voivat rakennuttaa Liikasen mukaan laajakaistaverkkoja, jotta syrjäistenkin seutujen asukkaat saisivat nopeat tietoliikenneyhteydet.

– Kaikkien teleyhtiöiden on päästävä kuitenkin tarjoamaan, muistuttaa Liikanen.

EU-maat ovat pelänneet, että julkinen tuki nopeiden internet-yhteyksien rakentamiseen rikkoo EU:n kilpailulakeja.

Esimerkiksi Ranskan hallitus on tiedustellut sekä kilpailukomissaari Mario Montilta että aluekehityskomissaari Michel Barnierilta, voiko maa panna sekä omaa että EU:n rakennerahastojen rahaa laajakaistayhteyksien rakentamiseen.

Montin ja Barnierin vastaukset ovat yhteneväiset Liikasen näkemyksen kanssa.

Suomi etsii uusia keinojakäyttäjien tukemiseen

Telealan pelastamista valtion varoin jyrkästi vastustava Suomi voi saada komissaarien lausunnoista uutta intoa laajakaistaverkkojen tukemiseen.

– Pitää miettiä koko ajan uusia keinoja, millä loppukäyttäjälle annettaisiin rahaa. Meillä on ollut se periaate, että valtio ei tue operaattoria. Kun raha annetaan loppukäyttäjälle, se voi kilpailuttaa operaattorit, sanoo viestintäneuvos Antti Kohtala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Hän vetää laajakaistatyöryhmää, jossa ovat mukana ministeriöiden lisäksi esimerkiksi telealan yrityksiä edustava Ficom, Keskuskauppakamari, Kuntaliitto, SAK ja MTK.

Yli puolet talouksista voi saada nopean yhteyden

Suomen peittäminen laajakaistaverkolla ei ole yhtä helppoa kuin tiheään asuttujen Keski-Euroopan maiden. Suomalaisista kotitalouksista vasta runsas 50 prosenttia voi saada halutessaan adsl-yhteyden, joka mahdollistaa edullisten internet-palvelujen käytön.

Julkista rahaa voitaisiin kanavoida Antti Kohtalan mukaan nykyistä enemmän kuntien kautta, jotta ne panisivat koulut, kirjastot ja terveysasemat mahdollisimman nopean verkon piiriin. Vaikka kaikki lukiot on saatu jo verkkoon, koulujen niukat määrärahat on korvamerkitty muihin tarkoituksiin kuin nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamiseen.

– Ajamme opetusministeriön kanssa, että kaikkia koulujen rahoja pitäisi pystyä käyttämään myös tietoliikenteeseen, sanoo Kohtala.

Ruotsi päätti rakentaa julkisin varoin koko maan kattavan valokaapeliverkon Telian verkon rinnalle, koska se halusi pudottaa Telian hintoja.

Rakentaminen ei ole sujunut ongelmitta. Verkosta on tullut tilkkutäkki, koska kaikki kunnat eivät ole halunneet osallistua rakentamiskustannuksiin. Ruotsin peitto ei ole merkittävästi Suomea suurempi.

Tuoreimmat osastosta