200302944 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Osakeyhtiön jakokelpoiset varat

Julkaistu: 20.2.2003 17:07

Osakeyhtiö saa käyttää osingonjakoon enintään vahvistetun taseensa mukaisen jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrän. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma on säädetty osakeyhtiölaissa rajaksi muillekin omistajan ja yhtiön välisenä siltana toimiville rahan käytöille, kuten omien osakkeiden hankkimiselle, osakaslainoille ja osakkaan puolesta annetuille vakuuksille. Pääomalainalle voidaan maksaa korkoa vain jakokelpoisten varojen puitteissa.

Osakeyhtiön oma pääoma jaetaan osakeyhtiölaissa sidottuun ja vapaaseen. Sidottua ovat osakepääoma, ylikurssirahasto, arvonkorotusrahasto ja vararahasto. Muu oma pääoma on vapaata. Kaikki vapaa oma pääoma ei ole jaettavissa. Taseessa ei esitetä erikseen sidotun ja vapaan pääoman määrää eikä vapaasta omasta pääomasta jaettavissa olevaa osuutta. Kirjanpitolautakunta on katsonut, että jaettavissa oleva vapaa oma pääoma tulee ilmoittaa liitetietona, jotta tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan osakeyhtiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Vapaan oman pääoman määrä saadaan vähentämällä taseen mukaisesta omasta pääomasta sidotun oman pääoman erät. Jaettavissa oleva vapaan oman pääoman määrä puolestaan saadaan vähentämällä vapaasta omasta pääomasta ensiksikin sellaiset aktiivat, jotka rajoittavat osakeyhtiölain mukaan voitonkäyttömahdollisuutta eli aktivoidut perustamismenot ja tutkimusmenot sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vastaisesti aktivoidut kehittämismenot.

Toiseksi vapaasta omasta pääomasta vähennetään yhtiön hallussa olevien oman ja emoyhtiön osakkeiden hankintameno sekä yhtiöjärjestyksen mukaan vararahastoon siirrettävä tai muutoin jakamatta jätettävä määrä.

Samaa jaettavissa olevan vapaan oman pääoman määrää ei voida käyttää useaan kertaan. Esimerkiksi osakaslainat rajoittavat osingonjakomahdollisuutta.

Jos osakeyhtiö on konsernin emoyhtiö, sen voitonkäyttömahdollisuus on rajoitettu myös konsernitilinpäätöksen mukaiseen jaettavissa olevaan vapaan oman määrään. Jaettavissa on enintään pienempi seuraavista: osakeyhtiön oman taseen mukainen jaettavissa oleva vapaa oma pääoma ja konsernitaseen mukainen jaettavissa oleva vapaa oma pääoma.

Yleensä sellaiset menot, jotka eivät lisää jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa, on suositeltavaa vähentää vuosikuluina. Niiden aktivointi kasvattaisi ainoastaan verotettavan tulon määrää, ei omistajalle jaettavissa olevaa omaa pääomaa.

Voitonjakomahdollisuutta rajoittavat menojen aktivoinnit eivät ilmeisesti lisää osingon pääomatulo-osuutta kasvattavaa nettovarallisuutta. Verohallituksen ohjeessa (788/1997) todetaan, että nettovarallisuuteen luetaan pitkävaikutteisista menoista vain sellaiset, jotka elinkeinoverolain 24 §:n mukaan tulee aktivoida. Tällaisia ovat esimerkiksi vuokrahuoneiston perusparannusmenot, mutta eivät yhtiön perustamis- ja järjestelymenot tai tutkimus- ja tuotekehitysmenot.

Jos osakeyhtiön voitonjakokelpoiset varat myöhemmin vähentyvät esimerkiksi tappioiden johdosta niin, ettei lähipiirilaina tai -vakuus ole enää ole jaettavissa olevan vapaan oman pääoman puitteissa, tällaisia rahalainoja ja vakuuksia tulee periä takaisin. Jos osinkoa on jaettu vastoin osakeyhtiölaissa säädettyjä edellytyksiä, osakkeenomistajan on palautettava saamansa osinko vuotuisine korkoineen, ellei hänellä ole ollut perusteltua aihetta olettaa varojen jaon tapahtuneen lain mukaisesti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?