200305330 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Uuden pakkauslinjan avannut Leaf panostaa pastilleihin

Julkaistu: 5.2.2003 19:21

TT:n johtoon siirtyvä Kalevi Hemilä syytti vihkiäisissä kauppaketjuja sanelupolitiikasta

Makeisvalmistaja Leaf avasi keskiviikkona uuden pastillipakkauslinjan Turussa. Hollantilaisomisteinen Leaf tähyilee varsinkin Venäjän markkinoille, jonka pastillimarkkinat ovat muutamassa vuodessa kasvaneet tyhjästä merkittäväksi liiketoiminnaksi. Vuonna 2001 Venäjän pastillimarkkinat kaksinkertaistuivat vuoden takaisesta, viime vuonna kasvu maltillistui 25 prosenttiin.

Pastillimarkkinat ovat Euroopassakin edelleen myötätuulessa. Vuodessa kertyy 2–3 prosenttia kasvua. Pastillien markkinoiminen Euroopassa on Leafin viennistä vastaavan johtajan Esa Wrangin mukaan suhteellisen helppoa: kuluttajien tottumukset eivät juuri eroa toisistaan.

Suomen karkkimarkkinoista pastillien osuus on noin 12 prosenttia. Suklaa hallitsee noin 45 prosentin markkinaosuudella. Karamellipussit ovat viimeisin menestystarina suomalaisilla markkinoilla. Niiden myynti kasvoi kymmenellä prosentilla viime vuonna.

Leaf toivoo pastillimarkkinoiden etenevän myös siksi, että se on investoinut miljoonia euroja viime vuosien aikana ksylitolitutkimukseen. Yhtiön uusi aluevaltaus on funktionaalisen elintarvikkeen statuksen Suomessa saanut Läkerol Dents -ksylitolipastilli.

Ketjujen keskittyminenhaaste teollisuudelle

Leafin uuden tuotantolinjan vihki käyttöön Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Kalevi Hemilä, joka siirtyy Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n ruoriin elokuun alussa. Hänen mukaansa Suomen on turha kilpailla maailman elintarvikemarkkinoilla suuruuden ekonomialla. Terveyttä edistävät ja sitä ylläpitävät elintarvikkeet voivat olla Hemilän mukaan se suunta, josta riittäisi markkinasiivua Suomellekin.

Elintarviketeollisuuden haaste Suomessa on Hemilän mukaan se, pystyykö teollisuus toimittamaan yhä kasvavien ja keskittyvien kauppaketjujen jättivaatimuksia vastaavia määriä. Toisaalta kauppaketjut pystyvät myös sanelemaan alan pelisäännöt.

– Varsinkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa alan pelisäännöt sanelee pari–kolme alan suurinta tekijää. Suomalaiset eivät niihin juurikaan pysty vaikuttamaan, sanoi Hemilä.

Suomalaiset heikoillasääntöjä laadittaessa

Euroopan unionissa suomalaiset ovat muiden Pohjoismaiden kanssa usein jommassa kummassa ääripäässä, kun neuvotellaan elintarvikealan säännöistä ja vaatimuksista.

– Muualla Euroopassa on huomattavia vastavoimia, ja me joudumme yleensä antamaan myöden. On syytä olla huolissaan, miten me pystymme säilyttämään omat hyvät järjestelmämme, sanoi Hemilä.

Toisaalta hän on tyytyväisyydellä pannut merkille, että Suomessa kuluttajat ovat yhä valmiita maksamaan enemmän saadakseen laatua. Kauppaketjujen omat halpamerkit eivät ole onnistuneet viemään markkinoita kotimaisilta tunnetuilta merkeiltä.

Tuoreimmat osastosta