200302276 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kilpailun puute jarruttaahammaslääkäriasemien kasvua

Julkaistu: 27.1.2003 16:31

”Valtiovallan pitäisi toimia kuten Ruotsissa, jossa asiakkaat saavat valita hoitopaikan”

Yksityiset hammaslääkäriasemat pysyvät jatkossakin pienehköinä paikallisina yrityksinä, jotka eivät metsästä kasvua uusilla toimipisteillä tai aktiivisin yritysostoin naapurimaakunnista. Näkymä on toisenlainen kuin perinteisen terveydenhuollon puolella, jossa esimerkiksi Mehiläinen-yhtymä on lähtenyt ripeään kasvuun pääomasijoittajien tuella.

Kasvuhaluja ja kiinnostusta ei ole virittänyt edes hiljattain toteutettu Kela-korvausuudistus, joka on tuonut yksityislääkäreille uusia asiakkaita julkisen hammashoidon jonoista. Suurimmissa kasvukeskuksissa myös kaupungit ovat lisänneet ostopalvelujaan hammaslääkäriasemilta.

Aiemmin Suomen Hammashuolto Oy:n nimellä ja nykyisin Plus Terveytenä tunnetun konsernin toimitusjohtajan Roland Aholan mukaan kasvunäkymät ovat nykymenolla hyvin rajalliset. Rakennemuutos ja aito kilpailu voivat toteutua vasta sitten, kun julkisen sektorin hinnoittelu saadaan Ruotsin tavoin samalle viivalle yksityisen kanssa.

– Valtiovallan pitäisi toimia kuten Ruotsissa, jossa asiakkaat saavat valita hoitopaikan ja äänestää jaloillaan, toteaa Ahola.

Plus Terveyden palkkalistoilla on noin 300 hammaslääkäriä, jotka ovat myös yhtiön osakkaita. Konserni hoitaa muun muassa asemien taloushallinnon ja materiaalihankinnat. Eri puolilla Suomea toimivat vastaanotot kuuluvat siihen omina tulosyksikköinä.

– Mitä kasvunäkymiä on vastaanoton avaavalla nuorella hammaslääkärillä, joka saa lukea lehdestä kotikuntansa terveyskeskuksen palkkaavan kymmenen uutta hammaslääkäriä? kysäisee Ahola.

Asiakasuskollisuusmyös jarruna

Suomen Hammaslääkäriasemat ry:n tiedotuspäällikön ja savonlinnalaisen Wiisaudenhammas-yhtiöiden toimitusjohtajan Jarkko Wuorisen mukaan bisneksen kasvua ja sitä kautta keskittymistä jarruttavat myös alan tietty käsityöläisyysperinne ja asiakasuskollisuus.

– Hoitosuhteet ovat erittäin tiiviitä. Jos hammaslääkäri vaihtaa paikkakuntaa, vakioasiakkaat tulevat perässä, Wuorinen toteaa.

Wuorisen mielestä Kela-korvausten laajennuksen tuoma asiakaspiikki on joka tapauksessa hoidettu muutamassa vuodessa, jonka jälkeen alalla palataan taas vanhaan tasaiseen menoon.

– Toki tälle alalle olisi hyväksi joku iso yhtenäinen brandi. Se toisi mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen, koulutukseen ja laadusta huolehtimiseen.

Suomessa on noin 1 700 yksityistä hammaslääkäriä. Suurimmat vastaanotot työllistävät parisenkymmentä lääkäriä, valtaosa toimii 1–3 hammaslääkärin voimin ja liikevaihto on 1–2 miljoonaa euroa.

Työterveyshuoltolisäisi kiinnostusta

Mehiläistä kasvu-uralle ja maakuntiin vievän Capman Capital Managementin sijoitusjohtaja Tuomas Lang on Jarkko Wuorisen kanssa samoilla linjoilla. Alalta puuttuvat Terveys Plussan haastavat veturiryritykset, joilla riittäisi lihaksia valtakunnalliseen toimintaan.

– Tilanne voisi muuttua, jos hammashoidosta tulisi luonnollinen osa työterveyshuoltoa, pohtii Lang.

Turkulaisen Hammaspisteen toimitusjohtajan Matti Hollon mukaan kilpailuintoa verottaa nyt se, että asiakkaita riittää kaikille.

Tuoreimmat osastosta