200307302 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Uutisviikko 20.1.–24.1.

Julkaistu: 24.1.2003 13:05

MAANANTAI 20.1.Radiomainonta ylsi viime vuonna ennätykseenRadiomainontaan käytettiin viime vuonna 44 miljoonaa euroa eli enemmän kuin koskaan. Kasvua edellisvuodesta kertyi kymmenen prosenttia, vaikka koko mediamarkkina kutistui prosentin verran. Radio nappasi 1053 miljoonan euron mediamarkkinoista 4,2 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.– Osuus on yhä pieni, mutta suunta oikea. Tänä vuonna tavoitteemme on 50 miljoonan euron mainosmyynti ja 4,7 prosentin markkinaosuus. Vuonna 2006 radion pitäisi päästä eurooppalaiseen kuuden prosentin markkinaosuuteen, listaa Suomen radioiden liiton SRL:n toimitusjohtaja Timo Savola tavoitteet.Radioala selittää hyvää kehitystä radiomainonnan brandin parantumisella ja rakennemuutoksella. TIISTAI 21.1.Nokian markkinaosuus kestää Kiinan ja USA:n menetyksetNokian markkinaosuus maailman suurimmilla yksittäisillä matkapuhelinmarkkinoilla USA:ssa ja Kiinassa on viime vuonna heikentynyt. Johtava Nokia-analyytikko, Deutsche Bankin Lauri Rosendahl uskoo Nokian silti kasvattaneen viime vuonna osuuttaan matkapuhelinten maailmanmarkkinoilla yli 37 prosenttiin, kun osuus edellisenä vuonna oli noin 35 prosenttia.Esimerkiksi eteläkorealaisen Samsungin hurjaa rynnistystä hillitsi vuoden lopulla se, että markkinajohtaja Nokia hallitsee suvereenisti yli 50 prosentin markkinaosuudellaan Eurooppaa. Euroopassa joulusesonki kasvattaa rajusti vuoden viimeisen neljänneksen kännykkämyyntiä, kun taas Samsungin vahvimmilla alueilla Aasiassa ei joulua juhlita yhtä rahakkaasti.Korkomenojenlaskusta valtiollemiljardisäästötValtion korkomenot putoavat seuraavan vaalikauden aikana yhteensä miljardi euroa. Sillä pystytään rahoittamaan jo puolet puoluejohtajien lupailemista parin miljardin euron suuruisista tuloveron kevennyksistä.Korkomenojen putoaminen johtuu vanhojen korkeakorkoisten viitelainojen erääntymisestä. Suurimman helpotuksen valtion korkomenoihin tuo maaliskuussa 2004 erääntyvä 5,6 miljardin euron suuruinen laina, jonka kuponkikorko on 9,5 prosenttia. Sen korvaaminen nykyisen korkotason mukaisella rahoituksella tuo vuosittain noin 250 miljoonan euron korkosäästöt.Valtion velka on myös kutistunut jonkin verran. Valtion velka oli enimmillään vuonna 1999 noin 68,9 miljardia euroa. KESKIVIIKKO 22.1.MIT:n professori ihmettelee EKP:n korkopolitiikkaaYhdysvaltalaisen MIT-yliopiston kansantaloustieteen professori Bengt Holmström ihmettelee, miksi Euroopan keskuspankki pitää sitkeästi kiinni matalan inflaation tavoitteesta. Hän uskoo, että EKP alentaa ohjauskorkoaan selvästi ennen kuin pääjohtaja Wim Duisenbergin seuraaja astuu remmiin.– Se on kuitenkin jo myöhäistä. EKP on nuori ja yrittää toiminnallaan rakentaa kovan kaverin mainetta. Minusta todellinen maine syntyy siitä, että koko taloudella laajasti ymmärrettynä menee hyvin. EKP tuijottaa hyvin kapeasti inflaatiota.Holmström arvioi, että EKP yrittää ehkä linjallaan pakottaa eurooppalaiset poliitikot uudistamaan viimeinkin työmarkkinoiden, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen rakennetta. Se olisi hänen mielestään kuitenkin pitänyt tehdä jo ennen Emun syntyä.Yritysautokauppa on piristynyt selvästiYritysautokauppa on vilkastunut selvästi autoveropäätöksen jälkeen. Uusien autojen hinnanalennukset laskevat myös työsuhdeautojen verotusarvoja, ja tämä on saanut leasing-auton hankkijoihin eloa.Autoalan keskusliiton puheenjohtaja, oululainen autokauppias Matti Pörhö toteaakin, että arvokkaampien autojen kauppa on käynnistynyt hyvin.– Ja se tarkoittaa pitkälti sitä, että yritysautokauppa on sujunut, hän sanoo.Sen paremmin lukuja kuin myyntiarvioita yritysautomyynnistä tälle vuodelle Pörhö ei vielä anna. Hän haluaa odottaa maaliskuuhun ja nähdä tammi–helmikuun luovutusten määrän ennen kuin arvioi koko vuotta.Sailaksen työryhmä patistaisi nuoret varhemmin työelämäänTyöttömyyden painaminen alle viiden prosentin ei riitä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Työllisyysaste on lisäksi nostettava nykyisestä vajaasta 68 prosentista 75 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, todetaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla istuvan talousneuvoston työryhmän väliraportissa.Työllisyysasteen nostaminen vaatii työttömyyden alentamisen lisäksi ihmisten työuran jatkamista keskimäärin kahdella vuodella sekä alku- että loppupäästä. Eläkejärjestelmä on tätä ajatellen jo uudistettu. Sailaksen työryhmä hakeekin nyt ensi sijassa keinoja saada nuoret aikaisemmin työelämään.Suomalaisnuoret aloittavat yliopisto-opinnot keskimäärin kolme vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen ja opintoalojen vaihtaminen sekä opintojen viivästyttäminen tuovat suomalaisnuoret muita myöhemmin työelämään.Opintososiaalisten etujen kannustavuuden lisäämisen ohella yliopistojen valintamenettelyssä on Sailaksen mukaan tuntuvasti tehostamisen varaa.Sähköinen media ja suoramainontamenestyivät 2002Sanoma- ja aikakauslehdet saivat viime vuonna kokoon 24,5 miljoonaa euroa vähemmän mainostuloja kuin edellisenä vuonna. Television kohtalainen ja radion erinomainen menestys ei riittänyt paikkaamaan pudotusta, joten koko mediamainonnan arvo jäi 1053 miljoonaan euroon eli vuoden 1999 tasolle.Ensimmäistä kertaa sanomalehdet joutuivat tyytymään alle puoleen eli 49,8 prosenttiin kaikista mediamainonnan euroista, ilmenee Suomen Gallup Groupin keräämistä luvuista.Työpaikkailmoittelun väheneminen neljänneksellä iski pahimmin sanomalehtiin, mutta se ei jäänyt ainoaksi menetykseksi. Mainostetuimmista toimialoista tieto- ja toimistotekniikka leikkasivat lehtimainontaa kymmeniä prosentteja, samoin pankit.Sanomalehtien ahdinkoa helpotti vilkastunut automainonta. Kaksi kolmannesta autojen 75 miljoonan euron merkkimainonnasta oli sanomalehdissä. Vankimmin päivälehdet silti nojaavat kaupan mainontaan.TORSTAI 23.1.Nokian uusi kasvuon yhä epävarmaaNokian loka–joulukuun ja koko vuoden tulos ylittivät totuttuun tapaan niukasti tulosodotukset. Pettymyksen tuottivat kuitenkin jälleen yhtiön arviot lähitulevaisuuden kasvustaan.Tulosparannus edellisen vuoden vastaavasta jaksosta perustui siihen, että paikallaan polkeneesta liikevaihdosta huolimatta Nokia pystyi puristamaan matkapuhelimistaan ulos entistäkin hurjemman katteen. Matkapuhelimien liikevoittoprosentiksi viimeisellä vuosineljänneksellä tuli 24,7, mikä on aivan vuoden 2000 huippuhyvillä markkinoilla syntyneen ennätyskatteen tuntumassa.Esimerkiksi toimintaansa kovasti trimmannut Motorola ei pääse vielä puoleenkaan Nokian katetasosta. Huikeiden kännykkäkatteidensa ansiosta Nokia teki jälleen jättituloksen, selvästi edellistä vuotta paremman. Aivan vuoden 2000 tuloksiin Nokia ei yltänyt.Pörssiyhtiötpanttasivathuonoja uutisiaanPörssiyhtiöiden tiedottamiskulttuurista löytyi viime vuonna edelleen parantamisen varaa. Useat yhtiöt antoivat viime vuoden alkupuolella optimistisia arvioita tulosnäkymistään. Arviot eivät toteutuneet, mutta yhtiöt varoittivat muuttuneista näkymistä vasta myöhemmin.Taloussanomat selvitti viiden pörssiyhtiön tulostiedotusta. Tiedossa ei ole, onko Rata lähettänyt näille yhtiöille huomautuskirjeen.Esimerkiksi sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja toimittava Iocore ennusti vielä elokuussa, että yhtiön koko tilivuoden liiketulos paranisi edellisen tilivuoden lukuihin verrattuna. Yhtiön tilikausi päättyi syyskuun lopussa. PERJANTAI 24.1.

MAANANTAI 20.1.

Radiomainonta ylsi viime vuonna ennätykseen

Radiomainontaan käytettiin viime vuonna 44 miljoonaa euroa eli enemmän kuin koskaan. Kasvua edellisvuodesta kertyi kymmenen prosenttia, vaikka koko mediamarkkina kutistui prosentin verran. Radio nappasi 1053 miljoonan euron mediamarkkinoista 4,2 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna.

– Osuus on yhä pieni, mutta suunta oikea. Tänä vuonna tavoitteemme on 50 miljoonan euron mainosmyynti ja 4,7 prosentin markkinaosuus. Vuonna 2006 radion pitäisi päästä eurooppalaiseen kuuden prosentin markkinaosuuteen, listaa Suomen radioiden liiton SRL:n toimitusjohtaja Timo Savola tavoitteet.

Radioala selittää hyvää kehitystä radiomainonnan brandin parantumisella ja rakennemuutoksella.

TIISTAI 21.1.

Nokian markkinaosuus kestää Kiinan ja

USA:n menetykset

Nokian markkinaosuus maailman suurimmilla yksittäisillä matkapuhelinmarkkinoilla USA:ssa ja Kiinassa on viime vuonna heikentynyt. Johtava Nokia-analyytikko, Deutsche Bankin Lauri Rosendahl uskoo Nokian silti kasvattaneen viime vuonna osuuttaan matkapuhelinten maailmanmarkkinoilla yli 37 prosenttiin, kun osuus edellisenä vuonna oli noin 35 prosenttia.

Esimerkiksi eteläkorealaisen Samsungin hurjaa rynnistystä hillitsi vuoden lopulla se, että markkinajohtaja Nokia hallitsee suvereenisti yli 50 prosentin markkinaosuudellaan Eurooppaa. Euroopassa joulusesonki kasvattaa rajusti vuoden viimeisen neljänneksen kännykkämyyntiä, kun taas Samsungin vahvimmilla alueilla Aasiassa ei joulua juhlita yhtä rahakkaasti.

Korkomenojen

laskusta valtiolle

miljardisäästöt

Valtion korkomenot putoavat seuraavan vaalikauden aikana yhteensä miljardi euroa. Sillä pystytään rahoittamaan jo puolet puoluejohtajien lupailemista parin miljardin euron suuruisista tuloveron kevennyksistä.

Korkomenojen putoaminen johtuu vanhojen korkeakorkoisten viitelainojen erääntymisestä. Suurimman helpotuksen valtion korkomenoihin tuo maaliskuussa 2004 erääntyvä 5,6 miljardin euron suuruinen laina, jonka kuponkikorko on 9,5 prosenttia. Sen korvaaminen nykyisen korkotason mukaisella rahoituksella tuo vuosittain noin 250 miljoonan euron korkosäästöt.

Valtion velka on myös kutistunut jonkin verran. Valtion velka oli enimmillään vuonna 1999 noin 68,9 miljardia euroa.

KESKIVIIKKO 22.1.

MIT:n professori ihmettelee

EKP:n korkopolitiikkaa

Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston kansantaloustieteen professori Bengt Holmström ihmettelee, miksi Euroopan keskuspankki pitää sitkeästi kiinni matalan inflaation tavoitteesta. Hän uskoo, että EKP alentaa ohjauskorkoaan selvästi ennen kuin pääjohtaja Wim Duisenbergin seuraaja astuu remmiin.

– Se on kuitenkin jo myöhäistä. EKP on nuori ja yrittää toiminnallaan rakentaa kovan kaverin mainetta. Minusta todellinen maine syntyy siitä, että koko taloudella laajasti ymmärrettynä menee hyvin. EKP tuijottaa hyvin kapeasti inflaatiota.

Holmström arvioi, että EKP yrittää ehkä linjallaan pakottaa eurooppalaiset poliitikot uudistamaan viimeinkin työmarkkinoiden, verotuksen ja sosiaalisten tulonsiirtojen rakennetta. Se olisi hänen mielestään kuitenkin pitänyt tehdä jo ennen Emun syntyä.

Yritysautokauppa

on piristynyt selvästi

Yritysautokauppa on vilkastunut selvästi autoveropäätöksen jälkeen. Uusien autojen hinnanalennukset laskevat myös työsuhdeautojen verotusarvoja, ja tämä on saanut leasing-auton hankkijoihin eloa.

Autoalan keskusliiton puheenjohtaja, oululainen autokauppias Matti Pörhö toteaakin, että arvokkaampien autojen kauppa on käynnistynyt hyvin.

– Ja se tarkoittaa pitkälti sitä, että yritysautokauppa on sujunut, hän sanoo.

Sen paremmin lukuja kuin myyntiarvioita yritysautomyynnistä tälle vuodelle Pörhö ei vielä anna. Hän haluaa odottaa maaliskuuhun ja nähdä tammi–helmikuun luovutusten määrän ennen kuin arvioi koko vuotta.

Sailaksen työryhmä patistaisi nuoret varhemmin työelämään

Työttömyyden painaminen alle viiden prosentin ei riitä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Työllisyysaste on lisäksi nostettava nykyisestä vajaasta 68 prosentista 75 prosenttiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, todetaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen johdolla istuvan talousneuvoston työryhmän väliraportissa.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii työttömyyden alentamisen lisäksi ihmisten työuran jatkamista keskimäärin kahdella vuodella sekä alku- että loppupäästä. Eläkejärjestelmä on tätä ajatellen jo uudistettu. Sailaksen työryhmä hakeekin nyt ensi sijassa keinoja saada nuoret aikaisemmin työelämään.

Suomalaisnuoret aloittavat yliopisto-opinnot keskimäärin kolme vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen ja opintoalojen vaihtaminen sekä opintojen viivästyttäminen tuovat suomalaisnuoret muita myöhemmin työelämään.

Opintososiaalisten etujen kannustavuuden lisäämisen ohella yliopistojen valintamenettelyssä on Sailaksen mukaan tuntuvasti tehostamisen varaa.

Sähköinen media ja suoramainonta

menestyivät 2002

Sanoma- ja aikakauslehdet saivat viime vuonna kokoon 24,5 miljoonaa euroa vähemmän mainostuloja kuin edellisenä vuonna.

Television kohtalainen ja radion erinomainen menestys ei riittänyt paikkaamaan pudotusta, joten koko mediamainonnan arvo jäi 1053 miljoonaan euroon eli vuoden 1999 tasolle.

Ensimmäistä kertaa sanomalehdet joutuivat tyytymään alle puoleen eli 49,8 prosenttiin kaikista mediamainonnan euroista, ilmenee Suomen Gallup Groupin keräämistä luvuista.

Työpaikkailmoittelun väheneminen neljänneksellä iski pahimmin sanomalehtiin, mutta se ei jäänyt ainoaksi menetykseksi. Mainostetuimmista toimialoista tieto- ja toimistotekniikka leikkasivat lehtimainontaa kymmeniä prosentteja, samoin pankit.

Sanomalehtien ahdinkoa helpotti vilkastunut automainonta. Kaksi kolmannesta autojen 75 miljoonan euron merkkimainonnasta oli sanomalehdissä. Vankimmin päivälehdet silti nojaavat kaupan mainontaan.

TORSTAI 23.1.

Nokian uusi kasvu

on yhä epävarmaa

Nokian loka–joulukuun ja koko vuoden tulos ylittivät totuttuun tapaan niukasti tulosodotukset. Pettymyksen tuottivat kuitenkin jälleen yhtiön arviot lähitulevaisuuden kasvustaan.

Tulosparannus edellisen vuoden vastaavasta jaksosta perustui siihen, että paikallaan polkeneesta liikevaihdosta huolimatta Nokia pystyi puristamaan matkapuhelimistaan ulos entistäkin hurjemman katteen. Matkapuhelimien liikevoittoprosentiksi viimeisellä vuosineljänneksellä tuli 24,7, mikä on aivan vuoden 2000 huippuhyvillä markkinoilla syntyneen ennätyskatteen tuntumassa.

Esimerkiksi toimintaansa kovasti trimmannut Motorola ei pääse vielä puoleenkaan Nokian katetasosta. Huikeiden kännykkäkatteidensa ansiosta Nokia teki jälleen jättituloksen, selvästi edellistä vuotta paremman. Aivan vuoden 2000 tuloksiin Nokia ei yltänyt.

Pörssiyhtiöt

panttasivat

huonoja uutisiaan

Pörssiyhtiöiden tiedottamiskulttuurista löytyi viime vuonna edelleen parantamisen varaa. Useat yhtiöt antoivat viime vuoden alkupuolella optimistisia arvioita tulosnäkymistään. Arviot eivät toteutuneet, mutta yhtiöt varoittivat muuttuneista näkymistä vasta myöhemmin.

Taloussanomat selvitti viiden pörssiyhtiön tulostiedotusta. Tiedossa ei ole, onko Rata lähettänyt näille yhtiöille huomautuskirjeen.

Esimerkiksi sähköisen liiketoiminnan ratkaisuja toimittava Iocore ennusti vielä elokuussa, että yhtiön koko tilivuoden liiketulos paranisi edellisen tilivuoden lukuihin verrattuna. Yhtiön tilikausi päättyi syyskuun lopussa.

PERJANTAI 24.1.

Piraattisalakuljettajien

valvonta

tiukkenee

Euroopan komissio yrittää saada kuriin piraattituotteiden salakuljetusta EU:n ulkorajoilla.

Sisämarkkinakomissaari Frits Bolkestein on tuonut jäsenmaiden hyväksyttäväksi uuden asetuksen, joka antaa tulliviranomaisille nykyistä selkeämmät ja joustavammat valtuudet puuttua väärennettyjen ja tekijänoikeuksia rikkovien tuotteiden salakuljettamiseen.

Tulliviranomainen saa luvan puuttua myös oma-aloitteisesti ilman oikeudenhaltijan ennakkovaatimusta piraattituotteisiin tai väärennettyihin tavaroihin.

Tuoreimmat osastosta