200301362 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Insinöörejä koulutetaan sopiva määrä

Julkaistu: 3.1.2003 19:30

Opetusministeriö ja teollisuus vastaavat kritiikkiin:

Insinöörien koulutuksessa on opetusministeriön mukaan saavutettu nyt sopiva taso. Määrää ei enää ole tarkoitus kasvattaa, mutta ei supistaakaan, sanoo opetusministeriön ammattikorkeakouluyksikön johtaja Juha Arhinmäki. Diplomi-insinöörien koulutus on ministerin yliopistoyksikön johtajan Markku Mattilan mukaan tällä hetkellä myös sopivalla tasolla.

Teollisuudessa ollaan tyytyväisiä siihen, että insinöörikoulutusta on viime vuosina lisätty. Määrää ei kuitenkaan haluta enää teollisuudessakaan kasvattaa. Teollisuuden ja työnantajain johtaja Kari Purhonen toivoo, että huomio kiinnitettäisiin nyt opetuksen laatuun.

Insinöörien ammattijärjestön Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen arvosteli hiljan Taloussanomissa, että insinöörikoulutusta on laajennettu aivan liikaa. Viljasen mukaan on oireellista, että tällä hetkellä insinööriopinnot keskeyttäviä on yhtä paljon kuin kymmenen vuotta sitten oli aloituspaikkoja.

Vuonna 2001 insinööriopinnot aloitti ammattikorkeakoulussa 8 400 nuorta. Samana vuonna valmistui 4 665 insinööriä, joista vajaat neljätuhatta oli ensimmäistä tutkintoa suorittaneita nuoria. Aloituspaikkoja on lisätty voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana.

Koulutus onkilpailutekijä

Teollisuuden tulevasta työvoimatarpeesta noin puolelta edellytetään korkeakoulututkinto. Tekniikan alan tutkintoa teollisuus odottaa kahdelta kolmasosalta jatkossa palkattavista. Näin ollen Suomen nykyinen insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutus on TT:n Purhosen mukaan nyt sopivalla tasolla.

– Enää aloituspaikkoja ei ole tarpeen lisätä, mutta ei vähentääkään. Koulutus on Suomelle keskeinen kilpailutekijä, hän sanoo.

Opetusministeriön Arhinmäen mukaan insinöörikoulutuksen lisääminen on perustunut Suomen valitsemaan kasvustrategiaan, joka pohjaa osaamiseen.

– Nyt saavutettu taso on perustunut asiantuntijoiden arvioihin insinöörien tarpeesta. Ainakin tähän asti insinöörit ovat myös työllistyneet hyvin, Arhinmäki sanoo.

Insinöörejä oli viime lokakuussa työttömänä reilut kolmetuhatta eli neljä prosenttia ammattikunnasta. Työttömyys on suhdannetaantuman myötä ollut lievässä kasvussa.

Keskeyttäjiäpaljon

Diplomi-insinöörien osalta opintojen keskeyttäminen ei ole ongelma. Markku Mattilan mukaan kolme neljästä aloittaneesta myös valmistuu ennemmin tai myöhemmin. Ammattikorkeakouluissa insinööriopinnot sen sijaan jäävät kesken paljon useammalta.

Arhinmäen mukaan insinööriopintojen keskeyttäneiden määrä on huolestuttava. Syy opintojen päättymiseen ei aina silti ole negatiivinen.

Moni vaihtaa opiskelupaikkaa. Noususuhdanteessa myös työmarkkinat imivät opiskelijoita töihin kesken opintojen. Nykyinen suhdannetilanne on helpottanut tätä ongelmaa.

Osa keskeyttämisistä taas johtuu siitä, että opiskelijoiden matemaattiset valmiudet eivät riitä opintojen suorittamiseen. Teollisuudessa toivotaan, että tämä ei johda riman alentamiseen. Vaatimustasoa korkeakouluissa ei Purhosen mukaan ole varaa laskea, vaikka iso osa insinööriopiskelijoista tipahtaisikin opetuksen kärryiltä.

– Nyt pitäisi panostaa koulutuksen laatuun, opettajien koulutukseen sekä koneiden ja laitteiden hankintaan, Purhonen sanoo.

Ammattikorkeakoulujen opetusta on Arhinmäen mukaan yritetty kehittää niin, että peruskoulutuksen puutteita matematiikassa ja luonnontieteissä on paikattu opintojen alkuvaiheessa. Loputtomasti sekään ei onnistu.

Sekä Arhinmäki että Purhonen kaipaisivat tekniikan opintojen pariin lisää naisia, kun miespuolinen matemaattisesti lahjakkaiden joukko on loppumassa. Tällä hetkellä insinööriopintojen aloittajista vain vajaa viidennes on naisia.

Tuoreimmat osastosta