20020482 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Puolen vuosisadan pätkätie

Julkaistu: 20.12.2002 15:27

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on ollut käärmeissään eduskunnan tienpätkäpolitiikasta. Valtiovarainministeriön hyvää ja linjakasta budjettiesitystä mentiin eduskuntaryhmien käsittelyssä peukaloimaan monilta, joskin euromääräisesti pieniltä osin. Yksi peukalointi oli kuitenkin ministeri Niinistöstä erityisen harmittava. Ryhmät panivat vireille moottoritien Lahdesta Heinolaan, Tampereen ohitustien sekä Raisiosta Poriin kulkevan tien uudistamisen.

Niinistön hermostumisen ymmärtää, koska ministeri on itse pitänyt kunnia-asianaan sitä, että tärkeissä valtion luottamustehtävissä olevat henkilöt eivät pyri valtion varoilla parantelemaan omia tilusteitään. Niinistön mielestä tällainen työllistämisen varjolla harjoitettu vaalityö ei ole arvokasta ja sopii itse asiassa erottelukriteeriksi tusinapoliitikon ja valtiomiestasoisen poliitikon välille.

Tämä on tärkeää, koska valtiomiestasoinen poliitikko voi aina profiloitua ja osoittaa täydellistä ylemmyyttään vähäpätöisiin poliitikkoihin nähden arvostelemalla heitä tienpätkäpolitiikasta ja oman surkean kannatuksensa kalastelusta. Juuri näin Niinistö on menetellytkin. Onneksi kaikissa eduskuntaryhmissä ymmärrettiin jättää kaikki tiehankkeet Turun ja Helsingin välillä sikseen, jotta ministeri Niinistön valtiomiesmaine omaa ja äänestäjänkuntansa lyhytnäköisiä etuja ajavana poliitikkona ei vaarantuisi. Toisaalta Niinistöhän oli jo viime vaaleissa ääniharavana Helsingistä, jossa äänestäjäkunta ei muutoinkaan ole koskaan ymmärtänyt oman edun ajamisesta mitään.

Tienpätkäpolitiikasta huolimatta Suomeen on Lipposen-Niinistön-hallituksen kausilla tehty runsaasti teitä. Suomi tarvitsee moottoritiet Helsingistä Turkuun, Tampereelle, Lahteen ja itärajalle. Nämä tiet ovat jo valmiita tai varsin pitkällä lukuunottamatta Turuntietä. Sen ongelma on ollut se, että se kulkenut Niinistön äänestysalueen halki.

Turku–Helsinki-moottoritien alku eli niin sanottu Tarvontie vietti juuri 40-vuotisjuhlia. Se oli Suomen ensimmäinen moottoritie ja valtateiden numeroinnissa se on numero yksi. Numerointi kertoo entisen ja nykyisen pääkaupungin välisen tieyhteyden merkityksestä. Tieyhteys on ollut ulkomaanviennin kannalta tärkeä sikäli kuin vientiteollisuus ei ole jo muutenkin sattunut sijaitsemaan Varsinais-Suomessa. Metsäteollisuus on tietenkin erikseen.

Hyvästä ja pontevasta alusta huolimatta valtatie ykkösestä on tullut Suomen tärkein pätkätie. Jos ja kun moottoritie joskus valmistuu, on tietä tehty pätkissä puoli vuosisataa. Se on jo Suomessakin pätkätien rakentamisen ehdoton ennätys.

Ensimmäisten vuosikymmenien ajan tie ei ollut Turun seudulle kovin tärkeä. Seutu tuli hyvin toimeen omillaan. 1990-luvulta eteenpäin tilanne on muuttunut. Globalisaatio on muuttanut turkulaistenkin elämää ja kymmenen viime vuoden ajan apua on tarvittu ja pyydetty. Suurin apu olisi ollut Turun seudun pääkaupunkiseutuun kytkevä hyvä tieyhteys. Sitä ei saatu. Mutta saatiin rata, Pendolinot ja lopulta Niinistö.

Radasta ja Pendoliinoistakin olisi vielä selvitty, mutta Niinistö valtiomiesmäisyyksineen oli liikaa. Varsinaissuomalaisilla ei olisi ollut tällaiseen uranrakentamiseen varaa, mutta mikään ei auttanut. Seuraavissa vaaleissa poliitikot vaihtuvat ja Niinistö toivottavasti pääsee nauttimaan pitkäjänteisestä imagonrakennuksestaan. Varsinais-Suomessa odotetaan ehtiikö kurki kuolla ennen kuin se suo, mistä Suomi sai nimensä sulaa.

Tuoreimmat osastosta