200202774 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Toimitusjohtajat vaihtuvat nyt kiivaaseen tahtiin

Viime vuoden alun jälkeen lähes 40 pörssiyhtiötä on vaihtanut toimitusjohtajaa

3.12.2002 20:01

Talouden matalapaine on saanut toimitusjohtajien tuolit keikkumaan. Tämän vuoden aikana reilu kymmenen pörssiyhtiötä on vaihtanut toimitusjohtajaa.

Silti vaihtotahti on jopa hiipunut, sillä viime vuonna lähes 30 pörssiyhtiötä vaihtoi toimitusjohtajaa. Pörssiyhtiöiden lisäksi johtajia on kierrätetty lukuisissa muissa yhtiöissä.

Osaselitys johtajien vaihtoviikkoihin löytyy heikosta taloustilanteesta: huonoina aikoina johtajia vaihdetaan hyviä aikoja herkemmin. Pörssikursseilla mitattuna tämä ja viime vuosi ovat olleet hurjia, Hex-yleisindeksi on painunut lähes 50 prosenttia vuoden 2001 alun jälkeen.

Senior partner Asser Lindholm MPS Finland Consultingista sanoo, että kun tulokset matalasuhdanteessa painuvat, yritykset hakevat toimitusjohtajamuutoksella usein myös strategiamuutosta.

– Eri suhdannetilanteessa tarvitaan profiililtaan erilaisia henkilöitä. Nyt ajatellaan enemmän kustannusasioita, nousukaudella etsitään yrityksen kasvattajia, joiden taustalla on usein markkinointi- ja myyntiosaamista, Lindholm sanoo. Hänen työnään on etsiä henkilöitä ylimpään johtoon toimeksiantojen perusteella.

Paineet johdossakovenevat

Johtajamuutokset selittyvät osittain ilmiöllä, jota kutsutaan kvartaalikapitalismiksi. Tällä tarkoitetaan, että yrityksen neljännesvuosittainen tuloksentekokyky nousee keskeiseksi mittariksi. Asser Lindholm sanoo, että jos yhtiö kokee sijoittajien uskon menneen, yksi keino palauttaa luottamus on vaihtaa toimitusjohtajaa. Tämä on ulospäin selvä merkki muutoksesta.

Hankenin rahoituksen lehtori Henrik Palmén uskoo myös, että ylin johto ja yhtiöiden hallitukset kokevat sijoittajien aikaansaamat paineet entistä kovempina.

– Kvartaalikapitalismiksi kutsutussa ilmiössä on mielestäni ennen kaikkea kyse kilpailun kovenemisesta, nyt kun kilpailu on muuttunut globaaliksi. Tämä rääkki voi olla aika kovaa, ja silloin ehkä turhaankin syytetään sijoittajia lyhytjänteisyydestä, Palmén sanoo.

Eläkkeelle,ylöspäin tai ulos

Ajalle ominaista on myös se, että hallitusten rooli on korostunut.

Toisaalta hallituksiakin tarkkaillaan entistä enemmän, sillä kun yrityksessä on ongelmia, aika pian kysytään, mitä hallitus on tehnyt ongelman ratkaisemiseksi.

Palménin mielestä hallituksen roolin korostuminen on välttämätöntä, sillä hallitus korvaa usein entisaikojen suuromistajia, jotka tarkkailivat yhtiön toimia.

Suomessa johtajamuutokset ovat ajoittain dramaattisia. Tämä johtuu osaksi siitä, että johtajien ainoa suunta on ylöspäin, ja kunniallinen ulospääsytie löytyy vain siirtymisestä eläkkeelle.

– Meillä ei valitettavasti ole sitä kulttuuria, että ennen eläköitymistä siirrytään syrjään niin sanotuksi harmaaksi pantteriksi. Meillä toimitusjohtajat eivät juuri siirry töihin, joissa pitkä kokemus korostuu, mutta stressitaso ja fyysinen kuormitus helpottaisivat, Palmén toteaa.

Jos tällainen kulttuuri olisi olemassa, toimitusjohtaja voisi siirtyä sivuun kasvojaan menettämättä. Järjestelystä hyötyisi yrityskin, koska taloon jäävä entinen toimitusjohtaja varmistaisi seuraajansa kyvykkyyden.

Asser Lindholmin mielestä näkyvissä on, että toimitusjohtajilla on oma aikakautensa yrityksessä.

– Monet siirtyvät syrjään henkilökohtaisista syistä. He näkevät, että tietty urakka on saatu päätökseen ja on aika tehdä muuta.

– Kun ajatellaan, miten kova paine toimitusjohtajilla usein on, niin eihän sitä kukaan loputtomasti kestä, Lindholm jatkaa.

Hän uskoo, että suomalaisessa yrityskulttuurissa yleistyvät johdon valmentajat. Tällaiset henkilöt, jotka keskustelisivat ylimmän johdon kanssa, auttaisivat pääsemään parempiin tuloksiin ja avaisivat umpisolmuja ajoissa, olisivat hänestä tervetulleita.

Jatkuvuustäytyy taata

Johtajia etsivien kannalta aika on nyt hyvää. Asser Lindholmin mukaan tällä hetkellä on ostajan markkinat.

– Pari–kolme vuotta sitten hyviä ehdokkaita oli paljon vähemmän, koska monella alalla meni lujaa. Tulokset olivat hyviä ja yrityksillä oli optiojärjestelmiä, jotka sitoivat henkilökuntaa.

Nykyinen suhdannetilanne on tasapainottanut tilannetta. Lisäksi rekrytoinnissa vaikuttaa aina kohdeyrityksen vetovoima ja yrityksen tila.

Ja lopulta johtajavaihdokseen ei voi turvautua kovin montaa kertaa, koska silloin jatkuvuus kärsii eikä sekään ole yhtiöille hyvästä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?