200206983 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Hongkong haluaa pysyä porttina Kiinaan

Julkaistu: 27.11.2002 16:10

Hongkongin kehitysyhtiön johtajalla Peter Woolla on takanaan kiireinen vuosi. Hän on kiertänyt keskimäärin neljässä ulkomaisessa kaupungissa viikoittain markkinoimassa maansa mahdollisuuksia.

Woon mukaan Hongkong on nyt ja tulevaisuudessakin loistava portti Kiinan markkinoille. Kaupunki on kuin Kiina, jossa puhutaan englantia. Eikä ainoastaan puhuta, vaan myös käyttäydytään englantilaisittain. Itämainen korruptio ei rehota, ja lait ja kauppatavat ovat länsimaisia.

Moni ulkomainen investoija on vuosien saatossa todennut, että Hongkong soveltuu Kiinan sillanpääasemaksi. Kun yrityksen toimistot ovat Hongkongissa ja tuotanto Xi Jiang -joen suistoalueella manner-Kiinan puolella, se voi hyödyntää sekä Hongkongin liike-elämän länsimaisuutta että Kiinan edullista työvoimaa.

Hongkongin takainen Kiinan rannikko ei havittele ulkomaisten yritysten kaikkein arvokkainta pääomaa eli ihmisten aivoja.

Hongkongin kehitysyhtiö markkinoi bisnesmallia, jossa yritysten tuotanto sijaitsee Kiinassa, ne ostavat palveluja Hongkongista ja rahtaavat tuotteitaan maailmalle sekä Kiinan että Hongkongin satamien kautta.

Palveluja Hongkongista löytyy olipa kyse puvun teettämisestä tai monimutkaisista kirjanpito- ja lakiasioista. Nykyisin Kiinaan kuuluva itsehallintoalue on maailman palveluvetoisin kansantalous. Sen kansantulosta 86 prosenttia tulee palveluista. Taakse jäävät USA (78 prosenttia), Japani (68 prosenttia ja EU-alue (65 prosenttia).

Hongkongin kohdalla mereen laskevan Xi Jiangin suistoalue vastaa peräti 34 prosentista koko Kiinan viennistä. Alueen menestys perustuu nopeasti kasvaviin kaupunkeihin, joihin muuttaa paljon siirtotyöläisiä Kiinan muista osista.

Kiinalainen palkkataso on vain kymmenesosa unkarilaisesta, joka puolestaan on vain viidesosa saksalaisesta. Halpa työvoima on alueen ehdottomin kilpailuvaltti.

Hongkongin kehitysyhtiön edustaja vakuuttaa kuitenkin, että työläiset ovat osaavia. Vaikka palkkataso on kansainvälisesti mitaten matala, se on kolme kertaa suurempi kuin mitä sisämaasta muuttanut kiinalainen kotikonnuillaan ansaitsisi.

Shenzhenin kaupungista rakennetaan maan piilaaksoa: viidesosa maan tohtoreista työskentelee siellä. Vuonna 1979 kaupungin asukasluku oli vaatimattomat 300 000, mutta nyt se on jo ylittänyt seitsemän miljoonan rajan.

Hongkongin takamaat kuuluvat Kiinan kehittyneimpiin ja nopeimmin kasvaviin osiin. Alueen asukkaat ovat myös koko Kiinan vauraimpia. Xi Jiangin suistossa ja Hongkongissa asuu yhteensä 40 miljoonaa ihmistä, joiden kulutuskyky kasvaa ehkä nopeimmin maailmassa. Halpa työvoima ei ole enää alueen ainoa markkinointivaltti, vaan nyt se houkuttelee yrityksiä, jotka haluavat myös myydä tuotteitaan kiinalaisille.

Vuoden 1999 jälkeen ulkomaalaisten yritysten määrä Hongkongissa on kasvanut. Amerikkalaisyrityksiä on nyt 39 prosenttia enemmän kuin kolme vuotta sitten. Myös japanilaiset ovat tulleet innokkaasti. Eurooppalaisten määrä on lisääntynyt hitaammin, mutta syynä saattaa olla se, että ne ovat jo pitkään toimineet aiemmin Britanniaan kuuluneessa Hongkongissa.

Suuri osa tulokkaista on ollut pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Woon mukaan niiden houkutteleminen ratkaisee alueen menestyksen.

Suuryritykset ovat kuitenkin tärkeitä vetureita. Paljon työpaikkoja luovat pienyritykset tulevat usein niiden imussa. Nokia, Motorola ja Ericsson ovat vetäneet perässään koko joukon alihankkijoita. Pelkästään Britanniasta on viimeisten parin vuoden aikana lähtenyt toistakymmentä telealihankkijaa Kiinaan.

Japanilainen Honda on päättänyt aloittaa autojen tuotannon Kiinassa, ja sen imussa alueelle tulee runsaasti myös pienempiä autoalan yrityksiä.

Moni on kuitenkin löytänyt tiensä Kiinaan ilman hongkongilaisten palvelujen vetoapua. Esimerkiksi Britannian pienistä tele- ja IT-alan alihankkijoista vain muutama on käyttänyt Hongkongia porttinaan.

Vaikka manner-Kiinan mahdollisuudet ovat Hongkongin suuri kilpailuvaltti, ne ovat myös iso uhka. Kun Kiina länsimaistuu, sen ovella oleva englantia puhuva ja eurooppalaisittain toimiva Hongkong voi jäädä tarpeettomaksi.

Kiina on äskettäin hyväksytty maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi. Tämä on antanut kiihkeän kasvusysäyksen etenkin Shanghain alueelle. Saksalainen Volkswagen valmistaa siellä jo puolet kaikista Kiinassa tehdyistä autoista. Myös amerikkalaiset Coca-Cola ja Kodak ovat jo asettautuneet alueelle.

Peräti 17 miljoonan asukkaan Shanghai on nousemassa yhdeksi Aasian merkittävimmistä talousalueista ja se on vakavasti otettava kilpailija Hongkongille. Sen satamasta tulee pian maailman toiseksi suurin vientisatama Singaporen jälkeen. Shanghain osuus Kiinan viennistä on jo lähes neljäsosa.

Samaan aikaan kun Shanghai kasvaa optimistisesti, Hongkong joutuu pinnistelemään irti taantumasta. Vaikeiden vuosien jälkeen työttömyys on kivunnut kahdeksaan prosenttiin, mikä on kaupungin oma ennätys.

Aasian kriisi iski Hongkongiin kenties kaikkein rajuimmin, sillä vuonna 1997 alue irrotettiin Britanniasta ja liitettiin Kiinaan. Se pelotti monia bisneksentekijöitä.

Hongkongilla on yhä oma valuuttansa ja omat lakinsa, mutta pelot kaupungin kiinalaistumisesta elävät yhä. Kiinan siirtyminen markkinatalouteen kuitenkin helpottaa tilannetta.

Ensimmäiset merkit uudesta kasvusta näkyvät jo, mutta tilanne on vielä veitsenterällä. Olojen vakiintuminen vaatii vielä suuren budjettivajeen paikkaamista. Budjettivaje puolestaan uhkaa maan valuuttaa, joka on sidottu USA:n dollarin kurssiin.

Hongkong saattaa joutua pian turvautumaan devalvaatioruiskeeseen. Se poistaisi kehitysyhtiön johtajalta yhden tärkeän markkinointivaltin, vakaan valuutan mainostamisen.

Tuoreimmat osastosta