200205061 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Pikkujouluissa juodaan piannykyistä paljon halvempaa alkoholia

Julkaistu: 22.11.2002 16:03

Näin pikkujouluaikana ei ensimmäisenä tule mieleen, että suomalaiset tarvitsisivat nykyistä halvempaa alkoholia. Viina tuntuu menevän hyvin kaupaksi nykyiselläkin hinnalla. Reilun vuoden kuluttua Suomessa todennäköisesti kuitenkin juodaan huomattavasti nykyistä halvempaa alkoholia.

Syynä on Suomen siirtyminen normaalille EU-tasolle turistiviinojen tuontikiintiöissä vuoden 2004 alussa. Käytännössä alkoholin kuluttajatuonti vapautuu. Muutos pakottaa laskemaan myös kotimaisia hintoja.

Nykyisin suomalainen saa tuoda ilman lisäveroja toisesta EU-maasta omaan käyttöönsä litran viinaa, kolme litraa aperitiivejä, viisi litraa viiniä ja 32 litraa olutta.

Vuonna 2004 määrät nousevat roimasti. Väkeviä saa silloin tuoda verotta 10 litraa, aperitiivejä 20 litraa, viiniä 90 litraa ja olutta 110 litraa.

Alun perin Suomen piti nostaa tuontikiintiöitä kahdessa vaiheessa. Valtiovarainministeriö veti tänä syksynä aiemman päätöksen pois, koska alkoholiverotuloista haluttiin pitää nykyisessä suhdannetilanteessa kiinni mahdollisimman pitkään.

Ainoastaan oluen tuontikiintiö nousee ensi vuonna 64 litraan. Muut rajat pysyvät ennallaan vuoteen 2004 asti.

Kun tuontikiintiöt nousevat, Suomi joutuu väistämättä laskemaan alkoholiverojaan. Koska alkoholi on verotuksen vuoksi monissa EU-maissa huomattavasti halvempaa kuin Suomessa, verojen lasku on ainoa tapa säilyttää kotimaassa myydyn alkoholin kilpailukyky.

Verottajan intressissä on luonnollisesti, että mahdollisimman suuri osa alkoholista myydään kotimaassa, jolloin verot myös kolahtavat valtion kirstuun.

Veronlaskun välttämättömyyttä korostaa Viron todennäköinen liittyminen EU:hun vuonna 2004. Silloin halpaa alkoholia voi tuoda Virosta suuria määriä.

Alkoholiveron alentamisesta ei vielä ole tarkkoja esityksiä valtiovarainministeriöltä tai hallitukselta. Alan toimijat ovat sen sijaan olleet aktiivisia. Panimoliitto vaati kesällä, että olutveroa laskettaisiin 70 prosenttia. Liiton mukaan suomalaisen oluen vähittäishinnasta yli 60 prosenttia on veroa. Luku on EU:n korkein.

Jos veroa laskettaisiin Panimoliiton esityksen mukaan, keskiolutpullon hinta laskisi 1,10 eurosta 0,70 euroon eli noin 35 prosenttia. Ravintola-ala on vaatinut myös noin 40 prosentin laskua alkoholin kuluttajahintoihin, jotta kilpailukyky säilyisi.

Alkoholin tuontikiintiöiden reipas kasvu on totinen paikka monelle toimialalle ja talouden toimijalle.

Alkoholivero tuo tänä vuonna valtion kassaan noin 1,3 miljardia euroa eli viitisen prosenttia valtion tuloista. Lisäksi alkoholista kertyy luonnollisesti arvonlisäveroa.

Tilanne on hallituksen kannalta kiusallinen: Sillä olisi tarvetta alentaa sekä palkka- että yritysverotusta, mutta osa veronalennusvarasta hupenee alkoholin verotuksen lieventämiseen.

Valtiolle kiintiöiden nousu ja odotettavissa oleva alkoholin käytön kasvu tuovat harmia myös toista kautta. Alkoholista johtuvat sosiaaliset ongelmat todennäköisesti lisääntyvät, ja niiden parantamiseen kuluu yhä enemmän yhteiskunnan rahaa.

Panimoteollisuudelle tuontikiintiöiden nousu tarkoittaa luonnollisesti kilpailun kovenemista. Viime vuonna Panimoliittoon kuuluvat valmistajat eli Hartwall, Sinebrychoff, Olvi ja Pirkanmaan Uusi Panimo myivät Suomessa olutta yli 400 miljoonaa litraa. Siideriä meni kaupaksi yli 50 miljoonaa litraa.

Oluen kulutus on kasvanut Suomessa varsin verkkaisesti, joten panimoiden kasvunäkymät ainakin kotimaan myynnin osalta muuttuvat heikommiksi. Viime vuonna suomalaisten kaatoivat kurkusta alas noin 90 litraa olutta henkeä kohti, ja tästä määrästä arvioitiin kymmenen litraa olevan ulkomailta tuotua.

Panimot pelkäävät, että jos Suomen vero- ja kuluttajahintataso ei laske, oluen tuonti ulkomailta lisääntyy huomattavasti.

Myös kotimaiset alkoholin valmistajat ja tuojat, etunenässä valtion omistama Altia, joutuvat kisaamaan entistä kovemmin ulkomailta tuotua alkoholia vastaan. Jopa Koskenkorvan suosio saattaa hiipua, jos ulkomailta voi ostaa huomattavasti halvempaa viinaa.

Tuontikiintiöiden nousu vaikuttaa valmistajien lisäksi kauppaan ja ravintoloihin. Esimerkiksi oluesta kaksi kolmasosaa myydään vähittäiskauppojen, neljännes ravintoloiden ja loput Alkon kautta.

Vähittäiskauppa onkin kampanjoinut paitsi olutveron laskua myös nelosoluen saamista kauppoihin. Näin kauppa voisi kilpailla vahvan oluen myynnissä tuonnin kanssa. Jo pidempään kauppa on havitellut hyllyilleen myös viinejä. Hankkeet eivät kuitenkaan ole saaneet vastakaikua viranomaisissa.

Olut on kaupalle tärkeä tuote, minkä osoittaa saksalaisen Lidl-kauppaketjun rantautuminen Suomeen. Lidl on myynyt olutta totuttua halvemmalla, mikä on osaltaan vetänyt asiakkaita uuteen kauppaan ja samalla ajanut suomalaisketjut oluen hintakisaan.

Myös Alko on ennakoinut veronlaskua ja luvannut siirtää veronlaskut suoraan vähittäishintoihin. Alkon myynti oli viime vuonna veroineen noin 1,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin puolta suomalaisten alkoholin vähittäiskulutuksesta.

Voi ennakoida, että vuosi 2004 panee paitsi suomalaisten viinapäät myös koko alkoholialan laajoine lonkeroineen sekaisin.

Ei olisi ollut haitaksi, että suomalaisia olisi totutettu halvempaan viinaan kahdessa vaiheessa, kuten hallitus ja valtiovarainministeriö alun perin suunnittelivat. Vuoden 2004 krapula voi olla aika kova.

Tuoreimmat osastosta