200206858 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Uusmedianuudet aatteet

Julkaistu: 19.11.2002 16:40

Uusmediahuuman hiipuminen on tuonut alalle vanhan talouden opit. Samalla moni nettiyrityksenätutuksi tullut on viime aikoina vaihtanut strategiaansa ja sanoutuu irti uusmediasta. Vaikkahuimat kasvunäkymät eivät toteutuneetkaan, ala ei ole silti kadonnut.

Kevät oli heikkoa, mutta vuoden loppupuolisko on mennyt hyvin. Ei nyt varsinaista nousukautta, mutta nousujohteinen tunnelma. Arkuus on kadonnut, ja tajutaan, että verkkoa on pakko kehittää, että pysyy kilpailussa, sanoo Pasi Ilola, Frantic Median toimitusjohtaja.

Viime vuosikymmenen puolivälissä perustettu Frantic Media on niitä harvoja ”vanhan koulun” uusmediayrityksiä, jotka ovat vielä täysin itsenäisiä.

– Pieniä ulkopuolisia sijoituksia lukuun ottamatta olemme olleet lähes täysin kassavirran varassa, edes hypen aikaan ei lähdetty hurjasti laajentumaan. Tulojen on pitänyt olla jatkuvasti menoja suuremmat, Ilola sanoo.

Monet uusmedia- tai internet-konsulttiyrityksinä sijoittajilta rahaa keränneet yritykset ovat nyt muuttaneet strategiaansa ja hakevat kannattavuutta konsultoinnin sijaan esimerkiksi teknologiatuotteista. Uusmediasta halutaan usein sanoutua irti kokonaan.

Jari Tuovinen it-konsulttiyritys Steercosta sanoo vanhan talouden sääntöjen palanneen uusmedia-alalle.

– Hyvä yritys kasvaa tulorahoituksella. Silloin on pakko ajatella asiakasta. Esimerkiksi 70-luvulla ainut tapa saada rahoitusta oli pankkilaina tai asiakkaalta saadut rahat.

Oikeaan aikaan tehdystä listautumisesta saadut rahat ovat tosin auttaneet monia yrityksiä. Tuovisen mukaan pääomasijoittajat usein vaativat yrityksiä liian nopeaan kasvuun. Kun maailmanvalloitukselta vihdoin ehdittiin tapaamaan asiakkaita, tajuttiin, ettei markkinoita ollutkaan.

– Koko maailmahan oli väärässä. Maailma ja markkinat vain uskoivat, että kaikki muuttuu sähköiseksi – nyt. Luultiin, että jos ei kasva ja osta sataa yritystä, tilaisuus menetetään.

Tuovinen itse oli perustamassa uusmediayritys Tietovaltaa, jonka TJ Group osti vuoden 1999 lopulla. Samoihin aikoihin kansainvälinen it-alan tutkimuslaitos IDC julisti, että vuonna 2002 verkkotyöskentelyyn tottuneista työntekijöistä olisi huutava puute, sillä Länsi-Euroopassa tarvittaisiin lisää peräti 600 000 työntekijää. Suomen vaje olisi Euroopan pahimpia, sillä pula olisi yli 8 000 verkkotyöntekijästä, kun heitä olisi töissä reilut 12 000.

– Aika paljon oltiin tulevaisuuden varassa. Odotettiin asiakkaiden käyttäytymisen muuttuvan yhdessä yössä niin kutsutun uuden talouden pelisääntöjen mukaiseksi, sanoo Capman Capital Managementin sijoitusjohtaja Jari Sirkiä.

Aloittelevien pienten teknoyritysten onkin tätä nykyä vaikeampaa saada riskirahoitusta.

– Uusia sijoituksia etsittäessä katsotaan paljon tarkemmin, että yrityksellä on todella toimiva ratkaisu sekä ansaintalogiikka, jossa jokaiselle osapuolelle ansaintaketjussa jää jotain. Hanskathan putoavat aina siltä, joka kokee joutuvansa tekemään töitä pelkkää hyväntekeväisyyttään. Lisäksi asiakkuuksissa pitää olla jatkuvuutta, yksittäinen projekti ei riitä, Sirkiä sanoo.

Jonkin järjestelmän osaksi tarkoitetun teknologian markkinoiminen on hankalaa, vaikka se laadultaan olisikin alansa huippua. Sirkiän mukaan paremmat menestyksen mahdollisuudet on yrityksillä, joiden tuotteet pystyvät sellaisenaan ratkaisemaan asiakkaan tietyn ongelman tai tuomaan tälle liikevaihtoa.

Hurjat laajentumissuunnitelmatkaan eivät enää ole korkeassa kurssissa.

– En muista suomalaisesta markkinahistoriasta kovin montaa yritystä, joka olisi onnistunut kansainvälistymisessä menemällä useille markkina-alueille yhtä aikaa, Sirkiä sanoo.

Hypen hiipuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki sen aikana tehty ja puhuttu olisi ollut turhaa.

– Esimerkiksi sähköinen asiointi verkossa oli yksi sen ajan keskeinen teema, joka on nyt sitten jalostunut osaksi tavallista asiakaspalvelua. Ei siinä enää mitään hypeä tarvita, Sirkiä sanoo.

Yritysjärjestelmien välinen integraatio alkaa vasta nyt muodostua todella suureksi liiketoiminnaksi. Myös mobiilipalvelut kehittyvät edelleen. Sirkiän ja Tuovisen mukaan hypen aikana tehtyjen sijoitusten ansiosta moni asia on tapahtunut nopeammin, vaikka halvemmallakin olisi varmasti selvitty.

– Alkuaikoina riitti, että ymmärsi mikä on internet ja osasi sen selittää, Ilola muistelee.

– Nykyään asiakkaat ovat oppineet ja ymmärtävät internetin merkityksen sekä teknisesti että liiketoiminnan kannalta. He osaavat pyytää tarkkaan, mitä haluavat.

Myös Franticissa on koettu alan nousu- ja laskukausi. Viime vuosi oli hyvä, mutta tänä vuonna menoja on jouduttu vähentämään. Työntekijöitä on 25, mutta enimmilläänkin heitä oli vain 30.

– Ehkä jos nousu olisi jatkunut vielä vuoden, olisi voinut tulla into päälle lähteä ulkomaille, Ilola pohtii.

– Nyt voi olla vain tyytyväinen, ettei niin tehty.

Syksy ja ensi vuosi näyttävät Ilolan mukaan hyvältä. Liikevaihtoa on tuonut keväällä valmistunut julkaisujärjestelmä, jonka avulla asiakkaat voivat helpommin itse päivittää verkkosivujaan. Puolen vuoden aikana järjestelmä on asennettu kymmeneen yritykseen, lisäksi sen osia on käytössä noin 40 yrityksen sisäisissä ja ulkoisissa verkkopalveluissa.

Franticin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Nokia, Viking Line ja operaattori DNA.

– Tämä muistuttaa sikäli mainostoimistojen toimintaa, että kestävät asiakkuudet ovat kullan arvoisia. Meillä on onneksemme pitkäkestoisia asiakkaita, joista pidämme kiinni kynsin hampain, Ilola toteaa.

Tuoreimmat osastosta