200206440 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Unohdettu voimavara

Julkaistu: 6.11.2002 16:16

Yhdysvalloissa heitä näkee joka paikassa: tavaratalon myyjinä, pikaruokalan kassoina, hotellin vastaanotossa, museon oppaina, turvamiehinä. Harmaapäiset ikäihmiset ovat opiskelijoiden ohella yliedustettuina palvelusektorilla.

Otin aiheen puheeksi paikallisten perhetuttavien kanssa ja kävi ilmi, että näiden jo kymmenkunta vuotta sitten eläkkeelle jääneet vanhemmat olivat sittemmin käyneet läpi kokonaan uuden urakierron.

Maailmanpankin osastopäällikön virasta hyvin ansaitulle eläkkeelle jäätyään ystäväni isä oli työskennellyt läheisen lomahotellin ovimiehenä, baarimestarina ja viimeksi kiinteistönvälittäjänä. Myös perheen äiti oli löytänyt haastavan työmaan paikallisessa kultasepänliikkeessä.

Osan amerikkalaisista on pakko tehdä työtä eläkeläisinäkin puutteellisen eläketurvan vuoksi. Viime vuosikymmenen voimakas talouskasvu Yhdysvalloissa ja sen aiheuttama työntekijäpula kuitenkin laskivat eläkeläisten työllistymiskynnystä ja kasvattivat heidän osuuttaan työvoimasta merkittävästi. Tämä lisäys on tullut perhetuttavieni kaltaisista aktiivisista eläkeläisistä, joille uusi työura on ollut vapaaehtoinen haaste virkeyden säilyttämiseksi.

Myös Suomessa eläkeläisten työssäkäynti yleistyy (HS 21.10.). 65–74-vuotiaista suomalaisista lähes 20 000 on tällä hetkellä työelämässä. Tämä on noin 4,5 prosenttia koko ikäryhmästä.

Suhdeluvun pysyessä muuttumattomana määrä kasvaa 25 000:een kymmenen vuoden aikana. Parhaiten työelämässä viihtyvät maanviljelijät, opettajat, lääkärit ja yrittäjät. Työsuhteille on tyypillistä keikkaluonteisuus ja side aikaisempaan työuraan.

Suomalaiset eläkeläiset eivät siis hakeudu varsinaisesti uudelle työuralle. Muistaako kukaan törmänneensä entiseen pankinjohtajaan tai valtiovarainministeriön virkamieheen McDonald’sin kassalla?

Kuitenkin sopii miettiä, löytyisikö virkeistä eläkeläisistä ratkaisu työnantajajärjestöjen ennustamaan työntekijäpulaan?

Esimerkiksi Palvelutyönantajat arvioi, että yksityiselle palvelusektorille tarvitaan yli 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2010 mennessä.

Jos erilaisilla motivointikeinoilla seuraavien kymmenen vuoden aikana onnistuttaisiin nostamaan työssäkäyvien 65–74-vuotiaiden osuus kymmeneen prosenttiin ikäryhmästä, työssäkäyvien eläkeläisten määrä lähes kolminkertaistuisi noin 57 000:een.

Tällainen muutos edellyttäisi eläkeläisiltä perhetuttavieni vanhempien kaltaista hakeutumista kokonaan uudelle työuralle.

Ajatus tuntuu tällä hetkellä mahdottomalta, kun ottaa huomioon sinnikkään rakennetyöttömyyden ja ylimitoitetun verokiilan.

Myös työnantajien asenteiden pitäisi muuttua: ikääntyneiden kokemusta tai taitoja ei osata arvostaa työpaikoilla ennen kuin on pakko. Jotta työnteko eläkeläisenä ylipäätänsä enää kiinnostaisi, pitäisi myös aktiivityöelämän olla sellaista, ettei se kuluta ihmistä henkisesti ja fyysisesti loppuun.

Kymmenen vuoden sisällä suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, mikä on toivottavasti riittävän pitkä aika asenneongelmien ja rakenteellisten pulmien korjaamiseen.

Suomi kuuluu jo nyt maihin, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä on poikkeuksellisen suuri ja kasvaa kaiken aikaa. Miksi ei siis luotaisi edellytyksiä aktiivisten eläkeläisten joustavalle työllistymiselle? Varttunutta asiakasta palvelee varmasti parhaiten ikätoveri.

Tuoreimmat osastosta