20020149 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Puurakentamisessariittää vielä hiomista

Julkaistu: 28.10.2002 16:35

Keskikokoiset puutalot puuttuvat, kerrostalorakentamisen riesana tiukat turvamääräykset

Vaikka puu on viime vuosina ollut kiistatta yleisin uusien pientalojen rakennusmateriaali, on alalla vielä viilaamista ja kasvunvaraa. Puurakentamisesta puuttuvat keskikokoiset, niin sanotut rintamamiestalot.

Kerrostalorakentamista puolestaan jarruttavat muun muassa paloturvallisuuteen liittyvä tiukka normisto ja vielä alkutekijöissään oleva elementti- ja komponenttituotantoketju. Puukerrostalojen kiusana on myös neljään kerrokseen sidottu maksimikorkeus, joka ei välttämättä aina riitä tonttien maksimaalista rakennusoikeutta hyödyntäville gryndereille.

Puutalot ovat kuitenkin alkaneet herättää yhä enemmän kiinnostusta etenkin niissä kaupungeissa, joissa vanhat puutalokorttelit murskattiin 1960-luvulla harmaiden elementtikerrostalojen tieltä. Nyt elementtitalot ovat tulleet monella paikkakunnalla tiensä päähän ja saavat peruskorjauksen sijasta kylkeensä murskauspallon.

Uusia puukaupunginosia on noussut viime vuosina muun muassa Porvooseen ja Ouluun. Puutalokortteleita esiteltiin taannoin myös Tuusulan asuntomessuilla. Kohteiden kauppa on käynyt muutamaa modernia kokeilua lukuun ottamatta kivuttomasti.

Moderni puukaupunki -hankkeella ajatusta lobataan ympäri maata. Tavoitteena on vaikuttaa kuntiin ja kaupunkeihin puurakentamisen puolesta jo kaavoitusvaiheessa.

Puukaupunki-hankkeiden parissa askaroivan Wood Focuksen projektipäällikön Petri Heinon mukaan uusissa puutalokaupunginosissa ja -kortteleissa tehtyjen asukaskyselyjen viesti on selvä. Asukkaat ovat olleet asuntoihin ja miljööseen erittäin tyytyväisiä.

Aiheesta tohtoriksi väitelleen Puustudion projektipäällikön Markku Karjalaisen mielestä bisneksessä ja puurakentamisen toteutuksessa on vielä paljon korjaamista.

– Puu toki kelpaa rakenteisiin, kuten sisäpintoihin, seiniin, kattotuoleihin, katealustoihin, sisäkattoihin, lattioihin, ikkunoihin ja oviin ja yhtä sujuvasti uudisrakentamiseen ja korjauksiin. Tyyppitalotehtaat hallitsevat kuitenkin liikaa pientalobisnestä ja rakennusyritykset kerrostalorakentamista.

Karjalaisen mukaan rakentaminen on edelleen liian tiivistä ja tehokasta. Kerrostaloasuntojen keskikoko pienenee koko ajan ja on jo alle 45 neliömetriä. Samaan aikaan omakotitalojen koko kasvaa. Rintamamiestaloja vastaava kokoluokka sen sijaan puuttuu välistä kokonaan.

– Grynderit tekevät mielellään kerrostaloja, eikä ihmisillä ole varaa ostaa tilavia asuntoja. Asuntorakentaminen vaatii ravistelemista, Karjalainen vaatii.

Puutaloihin liittyvä bisnes on toki haistettu myös isoissa rakennusyhtiöissä. Pääkaupunkiseudullakin on lukuisia niiden vetämiä puisten pientalojen rakennushankkeita.

Aluejohtaja Jouni Forsman YIT-Yhtymästä kertoo, että tonttivaranto pääkaupunkiseudulla on kohtuullisen hyvä. Sen sijaan rakentamisen hinta on korkea.

– Pientalorakentaminen nostaa aina tonttimaan hintaa. Hinta on kehyskunnissa kohtuullisempi kuin pääkaupunkiseudulla. Toinen ongelma on, että vieläkin yritetään rakentaa liian tiiviisti. Nykyistä isompia pihoja olisi saatava, jolloin tonttitehokkuudet olisivat matalampia, Forsman toivoo.

YIT:n Espoon Järvenperään rakennettava Kartanonpuisto on yksi suurimmista puutalohankkeista. Se käsittää yhteensä 250 erillistaloa-, rivi- ja paritaloa. Kartanonpuisto nojaa vanhaan kulttuuriympäristöön. Uutuutena on Forsmanin mukaan esimerkiksi se, että asunnon ostaja saa samalla oman hallinta-alueen.

– Kartanonpuistoon nousee kymmenen asunto-osakeyhtiötä omakotitaloista pienkerrostaloihin. Yksikerroksisissa erillistaloissa on 500–800 neliömetriä omaa pihaa, mikä on aika uutta. Paritalojen pihat ovat 400–600 neliömetriä. Talot ovat runkovaiheessa ja valmistuvat ensi kesänä, Forsman kertoo.

Yhtiöllä on käynnissä hankkeita on eri puolilla Espoota, muun muassa Kauklahdessa, Latokaskessa ja Mäkkylässä.

Tuoreimmat osastosta