200204834 - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Ruotsinkieliset säätiöt ovat palaamassa juurilleen

Julkaistu: 24.10.2002 15:21

Taloutta ja yritystoimintaa koskevaa keskustelua ei käydä pelkästään talouskysymysten ympärillä. Ajoittain nousevat esiin myös kansallisuuteen ja kieleen pohjautuvat näkemykset ja intressit. Keskustelua on käyty paljon niin sanotusta sinivalkoisesta pääomasta, jonka tehtävänä on puolustaa suomalaista omistusta yhä kansainvälistyvämmässä yritysmaailmassa. Sinivalkoista pääomaa on haluttu säilyttää myös kotimaisen mutta ruotsinkielisen pääoman vastapainona.

Aikaisemmin kilpailevien pääomaleirien raja kulki suurien liikepankkien välissä. SYP:n leiri edusti ruotsinkielistä pääomaa ja KOP puolusti sinivalkoisia värejä. Pankkimaailman suuret myllerrykset ovat hajottaneet perinteiset pääomaleirit. Muutoksista huolimatta kielipolitiikka ei ole taloudesta hävinnyt minnekään, vaan se näyttää nousevan uudelleen esiin.

Kielikeskustelua on viime vuosina käyty lähinnä pakkoruotsin ympärillä sekä molempien kotimaisten kielten käyttöoikeudesta palveluja haettaessa. Yrityksiä ja taloutta koskevat kysymykset on pidetty taustalla, mutta viime aikoina tehtyjen yrityskauppojen ja erilaisten yhteistyömallien rakentaminen näyttää muuttavan tilannetta. Muutos on näkynyt keskustelujen lisäksi myös käytännössä, ja ruotsinkielinen pääoma on tiivistämässä otetta omistaan.

Ruotsinkielisten säätiöiden hallitsema Säästöpankki Aktia huolehtii myös muiden säästöpankkien keskuspankkipalveluista. Säästöpankkileirin vahvin toimija ei kuitenkaan lähtenyt mukaan muiden säästöpankkien ja vakuutusyhtiö Pohjolan sopimaan yhteistyöhön. Päätöksen seurauksena esimerkiksi Aktian rahastoyhtiöiden esitteet ovat vaihtuneet säästöpankkien tiskeillä Pohjolan rahastoesitteisiin. Aktian päätös jättäytyä Pohjola-yhteistyön ulkopuolelle on selkeä esimerkki siitä, että kielipolitiikka johti tai ainakin vaikutti vahvasti liiketaloudelliseen ratkaisuun.

Partekista 23 prosenttia omistaneet ruotsinkieliset säätiöt vastustuvat voimakkaasti Partekin myyntiä Koneelle. Vastustuksessa oli kysymys ennemmin päätösvallan menettämisestä kuin säätiöiden omista talouskysymyksistä. Partekilla ja varsinkin sen tytäryhtiöllä Nordkalkilla, entisellä Paraisten kalkilla on edelleen suuri merkitys ruotsinkielisen rannikon elinkeinorakenteelle. Åbo Akademin Säätiön toimitusjohtaja Caj-Gunnar Lindström myönsi Kauppalehdessä eilen julkistetussa haastattelussa, että säätiö on kiinnostunut ostamaan Nordkalkin Kone-Partekilta. Tavoitteena on saada Nordkalk takaisin alkuperäisten omistajien käsiin ja turvata siten ruotsinkielisen alueen työpaikkoja.

Ruotsinkielisten säätiöiden aktivoitumista yritysrintamalla voidaan pitää paluuna niiden alkuperäiseen tehtävään ja perusajatukseen. Pyrkimällä puolustamaan asioita, jotka ovat kieli-, alue- ja puoluepoliittisesti tärkeitä, säätiöt turvaavat osaltaan ruotsinkielisen kulttuurin tulevaisuutta. Ilman toimivaa elinkeinoelämää ei muutakaan kulttuuria pystytä pitämään yllä.

Ruotsinkielisten säätiöiden toiminta on hyvä esimerkki aatteellisesta ja periaatteellisesta toiminnasta. Ne eivät vain tyydy hallinnoimaan niille aikoinaan kertynyttä omaisuutta, vaan sitä pyritään käyttämään aktiivisesti alkuperäiseen tehtävään. Siinä ei ole mitään moitittavaa.

Tuoreimmat osastosta